Kyllä vieraalta pitää kysyä, maistuisiko sinullekin ruoka
Jos lapsella on kaveri käymässä ja perheessä sattuu olemaan ruoka-aika, niin kyllä vieraalta ainakin kysytään, että maistuisiko sinullekin.
Kulttuureissa on eroa siinä, keitä kutsutaan pöytään. Kuva: Jaana KankaanpääRuotsalaisten synnyttämä Twitter-keskustelu siitä, kutsutaanko kylässä oleva lapsi perheen ruokapöytään, on mielenkiintoinen, sillä se paljastaa kulttuurieroja.
Ruotsissa on siis tavallista, että vieraille ei tarjota ruokaa, etenkään kylässä oleville lapsille. Sama käytäntö on myös Hollannissa, ja luulen, että sellaista tapahtuu Suomessakin, etenkin, jos kyse on naapuruston lapsista, jotka käyvät kylässä usein ja viipyvät vähän aikaa.
Kun itse olin lapsi, naapurin pikkupoika tuli lähes päivittäin meille koulun jälkeen. Kun oli ruoka-aika, hän odotti, että pääsisimme leikkimään. Hän ei halunnut syödä, vaan seisoi siskoni vieressä sen aikaa, kun tämä söi.
Kun vähän vanhempana luokkakaverini tuli yökylään, hänelle tietenkin tarjottiin ruokaa, samoin kuin minulle hänen luonaan vieraillessani. Ja kun omien lasteni kaverit kävivät meillä, aina vähintään kysyimme, haluavatko he tulla syömään. Läheskään aina kaverit eivät halunneet, kun olivat kohta menossa kotiin.
Ruotsalaiset perustelivat lapsen kutsumatta jättämistä sillä, etteivät halua sotkea toisen perheen illallisrutiineja. Se kertonee siitä, että ruotsalaisille on tärkeää olla loukkaamatta kenenkään yksityisyyttä.
Jos Suomessa joku menettelee niin, ettei edes kysy, onko vieraalla lapsella kenties nälkä tai haluaisiko myös hän tulla syömään, niin minusta se tuntuu pikemminkin toisen huomiotta jättämiseltä kuin toisen perheen tapojen kunnioittamiselta. Ainahan lapsi voi kieltäytyä ja sanoa, että ei kiitos, meillä on kohta ruoka kotona.
Lue myös:
Ruotsalaiset eivät tarjoa kylässä olevalle lapselle ruokaa ‒ some kuohuu
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
