Suomalaisten virvoitusjuomamaku muuttuu vähitellen: voittajia ovat kolanmaku, sokerittomuus ja pienet pakkauskoot

Appelsiinilimonadin suosio on Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Olli Heikkilän mukaan laskenut. Kuva: Petteri Kivimäki

Jos ulkomailla tilaa Coca-Colaa, tulee todennäköisesti ymmärretyksi, vaikkei kyseisen maan kieltä osaisikaan. Onpa Coca-Colan sanottu olevan jopa maailman toiseksi ymmärretyin sana myöntävää vastausta osoittavan ”OK”-lausahduksen jälkeen.

Miten suomalainen toimija pärjää virvoitusjuomakilpailussa kansainvälisiä jättiyrityksiä ja maailman tunnetuimpia brändejä vastaan? Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy:n toimitusjohtajan Olli Heikkilän mukaan tärkeintä on, että löytää oman juttunsa eikä yritä matkia muita.

Heikkilän mukaan Laitilan virvoitusjuomien erottumisen salaisuus on niiden retrohenkisyys. Juomien reseptit ovat 1950-luvulta, ja ne erottuvat kilpailijoistaan myös siten, että niitä myydään pelkästään muovittomissa pakkauksissa. Heikkilän mukaan tölkki koetaan nykyään enemmän premium-pakkaukseksi kuin muovipullo.

Kesä on sesonki kaikkien juomien myyntisesonkia, ja tämä koskee Heikkilän mukaan myös limonadeja.

”Limut eivät kuitenkaan ole kaikkein voimakkaimmin kesään reagoiva juomatuoteryhmä eli niitä kuluu melko tasaisesti kaikkina vuodenaikoina.”

Virvoitusjuomien varhaisin versio on todennäköisesti ollut jonkin esivanhempamme keksintö yhdistää veteen hedelmän tai marjan mehua. Panimoliiton sivuilla kerrotaan, että nykyisiä teollisesti valmistettuja virvoitusjuomia valmistetaan yhdistämällä puhdistettuun veteen mehutiiviste, aromit, sokeri tai muu makeutusaine ja lisäaineet. Lopuksi juoma hiilihapotetaan ja pakataan pulloon tai tölkkiin.

Virvoitusjuoman ja maustetun kivennäisveden raja on hieman häilyvä, sillä osa virvoitusjuomista on makeutettu muuten kuin sokerilla ja vastaavasti osa maustetuista kivennäisvesistä voi maistua hyvinkin hedelmäiseltä.

Suomalaiset kuluttavat virvoitusjuomia alle Euroopan Unionin keskitason. Vuonna 2022 Suomessa myytiin virvoitusjuomia noin 315 miljoonaa litraa, ja tästä määrästä yli puolet on sokerittomia ja kevytjuomia. Yhtä suomalaista kohti määrä on noin 57 litraa vuodessa, kun taas saksalaisen tilastopalvelu Statistan mukaan koko EU:n keskiarvo on noin 98 litraa virvoitusjuomia henkilöä kohti vuodessa.

Koko maailmassa kuluu hurjia määriä virvoitusjuomia hurjat 334 miljardia litraa, eli jokainen maapallon asukas juo tänä vuonna keskimäärin 40 litraa virvoitusjuomia.

Olli Heikkilä Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalta kertoo, että limonadien kulutuskäyrät osoittavat Suomessa ylöspäin.

”Kasvun varaa on paljon, kokonaiskulutus voisi hyvinkin tuplaantua tulevaisuudessa.”

Kolajuomat ja sokerittomat virvoitusjuomat maistuvat Heikkilän mukaan vuosi vuodelta paremmin suomalaisille. Osuuttaan menettäneisiin makuihin kuuluu puolestaan appelsiinilimonadi eli ”jaffa”.

Pakkausko’oissa voittajia ovat Heikkilän mukaan pienet tölkit, eli kotona 0,33 litran ja kodin ulkopuolella puolen litran tölkki. Juoma halutaan nauttia annoskokoisena eikä jättää avattua pakkausta väljähtymään jääkaappiin.

Laitilasta lähtee virvoitusjuomia myös maailmalle. Heikkilän mukaan ennen koronaa yrityksellä oli vientiä Kiinaan ja tällä hetkellä Japaniin. Vaikka vientimäärät ovat vielä pieniä, Heikkilä näkee maailmalla mahdollisuuksia.

”Valttina on nimenomaan suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja siihen liitettävä eksotiikka.”