Asiantuntijat: Heikko kannattavuus voi pakottaa maatilat etsimään säästökohteita elintarviketurvallisuuden kustannuksella
Ruralia-instituutissa Seinäjoella tutkitaan muun muassa maatilojen laitteiden puhdistettavuutta, hyönteiskasvatusta ja sekä maatilojen ulkopuolisen työvoiman käyttöä
Erikoissuunnittelija Nina Harjunpää, vanhempi tutkija Gun Wirtanen ja Ruralia-instituutin johtaja Sami Kurki korostavat, että elintarviketurvallisuus on huomioitava myös sen jälkeen, kun elintarvike on noudettu kaupan hyllystä. "Ruoka on elävää materiaalia, jonka säilyttäminen on keskeinen osa elintarvikehygieniaa." Kuva: Johannes TervoMaatalouden huono kannattavuus ajaa maatilat etsimään säästöjä joka puolelta, mikä saattaa huonontaa elintarviketurvallisuutta.
"On mahdollista ja jopa todennäköistä, että jotkin säästötoimet vaikuttavat elintarvikehygieniaan ja -turvallisuuteen heikentävästi", sanoo erikoissuunnittelija Nina Harjunpää Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksestä.
Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivassa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa on tutkittu elintarviketurvallisuutta 2000-luvun alusta lähtien.
”Elintarviketurvallisuuteen suuntautuva tutkimus on luonteva painopistealue vahvasti maatalousvaltaisessa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa”, sanoo vanhempi tutkija Gun Wirtanen. Hän on hoitanut instituutin elintarviketurvallisuuden professuuria elokuusta 2017. Professuuri perustettiin vuonna 2004 ja se toteutuu viisivuotiskausina.
Nina Harjunpään mukaan elintarviketurvallisuuteen keskittyvä tutkimus on tärkeää koko maakunnalle.
”Etelä-Pohjanmaalla ei ole omaa yliopistoa ja koulutustaso on kautta linjan matala. Korkeakoulutasoista tietoa ja tutkimusta kuitenkin tarvitaan alueen kehittymisen kannalta."
”Rahoitusta ja tutkimuksen sisällöllisiä teemoja arvioidaan säännöllisesti eikä mikään tehtävä automaattisesti jatku seuraavalle viisivuotiskaudelle. Maailma muuttuu ympärillä”, Harjunpää sanoo.
Kun Seinäjoella alettiin tutkia elintarviketurvallisuutta noin 15 vuotta sitten, elintarvikeketjua ryhdyttiin tarkastelemaan kokonaisuutena.
”Lähdimme liikkeelle pellolta pöytään -periaatteella, maatiloilta ja jalostavista pienistä yrityksistä käsin. Koko ketjua luotaavalla tutkimuksella perusteltiin tutkimuksen lisäarvo myös teollisuuden päähän”, Ruralia-instituutin johtaja Sami Kurki kertoo.
2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä tutkimuksessa korostui erityisen paljon kampylobakteerin tutkimus sekä muut zoonoottiset sairaudet kuten listeria ja salmonella. Zoonoosi on tauti, joka voi tarttua eläimestä ihmiseen tai toisin päin.
”Broileritiloilla tuskailtiin, mistä kampylobakteeri tulee sinne. Tutkimuksen edetessä ongelmaan löydettiinkin pieniä osaratkaisuja”, Kurki muistelee.
Ulrike Lyysin johdolla edennyt tutkimus keskittyi nautojen utaretulehduksiin ja sikojen sisäelintulehduksiin.
2010-luvulla elintarviketurvallisuuden professuuria hoiti kolmen vuoden ajan Timo Nieminen. Hän tutki tiiviisti maatilojen ympärillä parveilevia naakkoja.
”Naakkojen ei todettu olevan keskeinen tekijä kampylobakteerien leviämisessä. Naakkojen metsästyksen sallimista tietyissä tilanteissa kylläkin suositeltiin jo silloin, ja nythän hallitus teki asiasta päätöksen elokuun alussa”, Kurki kertoo.
Gun Wirtasen professuurin aikana elintarviketurvallisuuden tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota maatilojen laitteiden puhdistettavuuteen ja pintahygieniaan, hyönteiskasvatukseen sekä maatilojen ulkopuolisen työvoiman käyttöön.
”Elintarvikehygienian kannalta on aivan olennaista, miten helposti puhdistettavissa esimerkiksi maitotankit ja muut maatilan laitteistot ovat. Olemme keskittyneet tutkimaan, millaista laitteiston pitäisi olla, jotta se voitaisiin pitää mahdollisimman hyvin puhtaana”, Wirtanen sanoo.
Hyönteiskasvatus on kasvava uusi trendi, jota tutkitaan paljon.
”Hyönteistutkimushanke täällä Seinäjoella jatkuu vuoden loppuun. Olemme itse erikoistuneet sirkkoihin ja niiden tuotannon turvallisuuskysymyksiin”, Wirtanen sanoo.
Kun tilakoot kasvavat, monille tiloille palkataan ulkopuolista ja usein myös muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä työvoimaa.
”Tällöin uusien työntekijöiden tietotaidosta on ehdottomasti huolehdittava, sillä elintarvikeketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki”, Harjunpää tähdentää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
