Oma pelto on kaupunkilaisille oppitunti ruuan vaiheisiin
Helsinkiläisen Herttoniemen Ruokaosuuskunnan viljelyhanke on osoittautunut menestykseksi. Satoon ja osuuskunnan toimintatapaan on oltu tyytyväisiä. Lisäksi neljä viidestä kertoo, että oman pellon viljelyn seuraaminen on lisännyt heidän tietoisuuttaan ruuan tuotantoon liittyvistä kysymyksistä.
Olli Repo Herttoniemen ruokapiiristä ja ruuanhakupyörä. Pihla Repo 8 v. (vas.) ja Vilma Repo 6 v. Okrassa. ruokapiiri okra olli repo Kuva: Marita WaenerbergKaupunkilaisten oma pelto -hankkeella on nyt takana kolme viljelyvuotta.
Hankkeen ideana on niin sanottu kumppanuusmaatalous. Siinä viljelijä ei myy tuottamaansa ruokaa tukulle vaan suoraan kuluttajille.
Kuluttaja ostaa viljelijältä ”ruokaosakkuuden” ja maksaa sen etukäteen. Osuuttaan vastaan jäsenet saavat viljelijän satoa niin pitkään kuin sitä riittää. Lisäksi he voivat vaikuttaa viljelypäätöksiin.
Herttoniemen Ruokaosuuskunta etsi ensin kumppaniviljelijää ruokapiirinsä tavarantoimittajien joukosta, osuuskunnan perustajiin kuuluva Olli Repo kertoo. Kun halukasta viljelijää ei löytynyt, vuokrattiin oma pelto ja palkattiin sille viljelijä.
Takana on nyt kolme viljelykesää.
Ruuan alkuperä kiinnostaa jokaista vastaajaa
Osuuskunnan jäsenille tänä vuonna suunnattuun kyselyyn vastasi 107 henkilöä.
Osuuskuntaan kuulumisen tärkeimmiksi syiksi mainitaan halu tuntea ruuan alkuperä sekä halu syödä lähellä tuotettua. Nämä olivat tärkeitä jokaiselle vastaajalle.
Lähes kaikki osuuskuntalaiset myös haluavat luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa.
Ruuan edullisuus ei ole osuuskuntalaisille tärkeimpien asioiden joukossa. ”He eivät tule jäseniksi halvan ruuan takia vaan saadakseen tietää, mistä heidän ruokansa tulee”, Repo summaa.
Osuuskunta ei pyri muuttamaan jäsentensä ruokatottumuksia eikä yritä herättää keskustelua ruuantuotannon periaatteista, Repo toteaa. Toiminnassa mukana oleminen on kuitenkin johtanut siihen, että näitä asioita pohditaan aiempaa tarkemmin.
78 prosenttia vastaajista toteaa, että mukana olo on lisännyt heidän tietoisuuttaan ruuan tuotannosta ja kulutuksesta laajemmin. 85 prosenttia katsoo, että jäsenyys on parantanut heidän elämänlaatuaan. 86 prosenttia toteaa, että omalta pellolta saatu sato on mahdollistanut aiempaa monipuolisemman ruuanlaiton.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
