Silakan suosio hiipui – nyt sitä voi taas syödä vailla huolta dioksiinista

Suomalaiset suosivat silakan sijaan kasvatettuja kaloja. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomalaiset eivät syö enää silakkaa yhtä paljon kuin aikaisemmin. Vielä 1980-luvun alussa silakkaa syötiin yli 30 miljoonaa kiloa vuodessa, kun nykypäivänä vastaava luku on 5 miljoonaa kiloa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jari Setälä kertoo syyn muutokselle:

"Viljelty kirjolohi ja norjanlohi ovat vuosien varrella korvanneet silakan, joka aikaisemmin oli tavallisin laji markkinoilla."

Viljelty kala on helppo vaihtoehto kaupoille, ravintolanomistajille ja kuluttajille. Silakan kalastuksessa ei nimittäin voida koskaan tietää varmasti, kuinka suuri saalis on tulossa.

"Jalostuksessa ja kaupoissa kalojen saatavuus on tärkein vaatimus. Vain silloin, kun tiedetään, että saadaan kalaa, voidaan solmia sopimuksia, kirjoittaa menuja ja markkinoida. Myös kuluttajat arvostavat isoja luuttomia lohifileitä luisten pikkukalojen sijasta", kertoo Setälä.

Isojen kalojen käsittely on pienien kalojen käsittelyä tuottoisampaa sekä jalostajille että kaupoille.

Luken tutkija Jukka Pönni on samaa mieltä kollegansa kanssa.

"Suurin syy silakan vähentymiseen markkinoilla on se, että viljellyt kalat ovat syrjäyttäneet sen. Ennen syötiin enemmän silakkaa, kotona tehtiin silakkalaatikkoa ja armeijassa silliä syötiin joka toinen päivä. Loppujen lopuksi se ei maistukaan enää niin hyvältä."

Nykyisin selkeä enemmistö Keskon ja S-ryhmän myymistä kaloista on viljeltyjä. Silakan osuus koko kalamyynnistä on vain noin 3,5 prosenttia. Enimmäkseen lajia myydään säilykkeinä.

Kalamarkkinoiden ykkönen on norjanlohi. Toisena tulee kirjoloehi. Suurin osa myydyistä kaloista on ulkomaista.

S-Ryhmän tuoteryhmäpäällikkö Antti Oksa uskoo, että silakan myynnin laskun taustalla ovat kuluttajien tottumukset.

Uusi kuluttajasukupolvi ei ole niin tottunut silakkaan. Se vähentää myös kalastajien määrää, joten on yhä vaikeampaa päästä käsiksi luonnonvaraisiin kaloihin.

Keskon tilanne on samankaltainen. Yhtiön osasto- ja myyntipäällikkö Janne Vuorisen mukaan silakkaa ostavat enimmäkseen vanhemmat kuluttajat.

"Norjanlohi on se kala, jota kuluttajat haluavat ostaa tällä hetkellä."

Vaikka viljelty lohi onkin nyt trendikästä, ovat Kesko ja S-ryhmä myös mukana Itämeri-projektissa.Kesko toi markkinoille uuden kalapihvin, joka on valmistettu Itämeren niin sanotusta roskakaloista. S-ryhmä pyrkii kehittämään yhteistyötään kotimaisten kalastajien kanssa ja lisäämään Itämerestä pyydettyjen kalojen määrää myymälöissään.

"Villeille kaloille, kuten silakalle, on kysyntää. Tavoite on, että silakkaa voitaisiin tulevaisuudessa tarjota entistä enemmän", Vuorinen kertoo.

Vaikka kiinnostus silakkaa kohtaan on vähentynyt, Pönnillä on kalasta positiivista sanottavaa.

"Kymmenen vuotta sitten silakka ja muut Itämeren kalat olivat erittäin dioksiidipitoisia, mutta tilanne on parantunut huomattavasti."

Suomi ja Ruotsi tarvitsevat erikoisluvan silakan myyntiin.

Oikaisu 25.8.: STT:n jutun yhdessä versiossa kerrottiin virheellisesti, että Suomi ja Ruotsi eivät tarvitse nykyisin erikoislupaa silakan myyntiin. Erikoislupa on kuitenkin edelleen voimassa ja pätevä, huomauttaa jutussa haastateltu Luken tutkija Jukka Pönni. Näin ollen silakan kulutukseen ei ole myöskään tullut uusia suosituksia. Aiemmat suositukset ovat edelleen voimassa.