Riihipuoti hakee viljat läheltä ja reseptit isomummun ajalta

Hannu ja Eeva Saari (edessä) rakensivat reilu kymmenen vuotta sitten oman luomumyllyn. Heidän poikansa Antti Saari vastaa siitä, että mylly pysyy käynnissä. Kuva: Pasi Leino

Pöytyäläinen Hannu Saari on maistattanut perheyrityksensä Riihipuodin ohrahiutaleista haudutettua puuroa tuhansille ja taas tuhansille messukävijöille vuosien mittaan.

Mieleenpainuvimmat kommentit ovat tulleet rankan krapulan selättäneeltä mieheltä Helsingin Rautatientorilla ja ennen sotia lapsuuttaan eläneeltä vanhemmalta herralta.

Jälkimmäisen palaute, joka koski Riihipuodin lettujauhoista valmistettuja räiskäleitä, mietitytti Saarta monen vuoden ajan.

"Kun olin pieni poika, äidin tekemät letut maistuivat samalta."

Asiaa pitkään pähkäiltyään Saari päätteli, että kivellä jauhettu luomuvilja yhdistettynä isomummun ajan Kotiliesi-lehtien resepteihin lienevät selityksiä asiakkaan makumuistoon.

Hannu ja Eeva Saari hakevat nimittäin jauhoseoksiinsa ja tuotepussien ruokaresepteihin pohjatiedot vanhan ajan ruokaohjeista.

"Niitä pitää vain päivittää nykyaikaan, kun jauhojen määrä esimerkiksi on ilmoitettu kahvikupillisina. Nykyaikana ei osata sellaisia mittayksiköitä käyttää", Hannu Saari toteaa.

Saaret perustivat Riihipuodin Pöytyän Riihikosken kylään vuoden 1994 keväällä.

"Ostimme vanhan kaupparakennuksen ja laitoin sinne taimimyymälän", Eeva Saari kertoo.

Alku oli looginen, sillä Eeva on koulutukseltaan hortonomi. Hannu työskenteli puolestaan lvi-insinöörinä.

Pian puodin valikoima laajeni käsitöihin ja lähiruokaan, ja Saaret alkoivat teettää lähimyllyssä omia tuotteita.

Ensimmäisenä vuonna jauhetut tuotteet eivät olleet luonnonmukaisesti tuotettuja, koska luomuviljaa ei ollut saatavilla. Sen jälkeen Riihipuodin mylly on jauhanut luomua.

Viljaa kuluu vuodessa noin puoli miljoonaa kiloa.

"Luomuvilja tulee nyt lähistöltä sopimusviljelijöiltä. Luomuviljelijöitä on nykyään niin paljon, ettei saatavuus ole ongelma", Hannu Saari kertoo.

Viime syksynä kato uhkasi, mutta lopulta Varsinais-Suomesta saatiin korjattua kohtuullinen sato.

"Viljan laatu oli vaikeasta kasvukaudesta huolimatta yllättävän hyvä."

Reilun kymmenen vuoden ajan Riihipuodin viljatuotteet on jauhettu uudessa, omassa myllyssä. Myllyn rakentaminen oli huima ja uhkarohkeanakin pidetty projekti.

"Hannu päätti tehdä oman myllyn, jotta kapasiteettia olisi riittävästi", Eeva Saari kertoo.

"Hattua nostan miehelleni. En tiedä, laittaisinko enää nimeä lainapaperiin. Olimme ensimmäisiä luomumyllyjä ja sellaisia, jotka lähtivät pikkupusseilla kauppoihin."

Omien tuotteiden kehittäminen ja myyminen ovat raakaa työtä, jossa vaaditaan yrittäjiltä sitkeyttä. Tuotanto- ja myymälätiloihin sekä merkintöihin ja pakkauksiin liittyvä byrokratia ovat vuosien mittaan olleet monta kertaa kompastuskivinä.

Siitä Saaret ovat iloisia, että luomutuotteiden suosio on kasvanut.

"Ei tässä rikkautta tule, mutta elämänlaatua senkin edestä. Kahta samanlaista päivää ei tässä työssä ole", Hannu Saari miettii.