
Kotitalousopetus vaalii laajasti arjen tärkeitä taitoja – tukee parhaimmillaan myös mielenterveyttä
Ruuan valmistuksen lisäksi kotitaloustieteen opinnoissa paneudutaan laajasti myös talouteen sekä tieteeseen tuttujen käytäntöjen taustalla.Joensuu
Tärkeä osa kotitaloustieteen opiskelua on pöydän kaunis kattaminen sekä itse valmistetun aterian nauttiminen yhdessä. Pöydän päässä alan professori Hille Janhonen-Abruquah Itä-Suomen yliopistosta. Kuva: Harri MäenpääKotitalousopettaja mielletään yleisimmin opastamaan peruskoululaisia kodin töiden, ja etenkin ruuan, tekemiseen. Tutuimman urapolun lisäksi koulutus avaa myös monia muita mahdollisuuksia.
”Tällä alalla on valtava potentiaali. Se, että saa kodin käytännön asiat kuntoon, voi tukea vahvasti esimerkiksi nuoren mielenterveyttä”, opiskelija Elias Pusa toteaa. Hän opiskelee toista vuotta kotitaloustiedettä Joensuussa.
Kauppatieteenkin opintoja pohtineelle Pusalle oli positiivinen yllätys, että kotitaloustieteessä on paneuduttu perusteellisesti myös talouteen ja esimerkiksi verotukseen. Lisäksi opintoihin sisältyy yrittäjyyskoulutusta.
Pusa haaveileekin työllistyvänsä kenties yrityspuolelle, joko itse yrittäjänä tai lähtemällä mukaan esimerkiksi tuotekehitystä tekevään yritykseen.
Alalta valmistuville sopivia työpaikkoja löytyy myös esimerkiksi neuvonnan, viestinnän ja vapaan sivistystyön parista. Joka vuosi joku opiskelijoista jatkaa opintoja kohti alan tohtorin tutkintoa.
Miesten osuus kotitaloustieteen opiskelijoista on kasvussa. Elias Pusa yllättyi opintojen monipuolisuudesta. Taustalla Ninni Dahlström. Kuva: Harri MäenpääEnsimmäisen vuoden opiskelija Senni Jokinen haaveilee perinteisemmin peruskoulun kotitalousopettajan työstä.
”Halusin alalle, jossa yhdistyy opettaminen ja käytännön tekeminen.”
Myös hän uskoo, että ennakkokäsitys opinnoista saattaa olla monella todellisuutta suppeampi.
Ruoka ja ravitsemus ovat toki kotitaloustieteen opinnoissa pääroolissa, mutta opiskelijat perehtyvät myös tekstiileihin ja niiden huoltoon sekä kodin puhtaanapitoon. Tärkeitä teemoja ovat lisäksi rahan käyttö sekä pienituloisuus, joka tälläkin hetkellä koskettaa monia.
”Täällä luodaan eväitä hyvään elämään pitäen mielessä kestävä kehitys, energia-alan muutokset ja yleinen elämän hallinta”, kertoo Itä-Suomen ylipiston kotitaloustieteen professori Hille Janhonen-Abruquah.
Opintoihin sisältyy paljon käytännönläheistä tekemistä, joka nivoutuu tiiviisti tieteeseen. Laitoksella tehdään myös aktiivisesti tutkimusta.
”Tiede ja teoria taustalla antavat kykyä soveltamiseen”, kuvailee yliopisto-opettaja Taru Lindholm.
Tieteen kytkös käytäntöön haastaa vakiintuneita ajatusmalleja.
”On opettavaista, että käytännön harjoitusta tehdessä joutuu välillä tarkistamaan, perustuuko oma käsitys asiasta oikeasti faktoihin vai esimerkiksi opittuun tapaan”, Pusa kertoo.
Opiskelijat tuovat kaikki ryhmään mukanaan oman taustansa, allergiansa, ruokavalionsa sekä ennakkoluulonsa. Kuva: Harri MäenpääOpiskelijat tuovat kaikki ryhmään mukanaan oman taustansa, allergiansa, ruokavalionsa sekä ennakkoluulonsa, jotka osaltaan rikastavat opiskelua. Esimerkiksi opiskelijoiden lähtötaidot sekä suhtautuminen lihaan vaihtelevat suuresti.
Taustasta riippumatta opiskelijat ovat hyvin kokeilunhaluisia, kertoo yliopistolehtori Johanna Hokkanen.
”Erilaisia ruokavalioita opiskellaan, vaikka ne eivät olisi omia. Monelle avautuu täällä varmasti paljon uusia ruoka-aineita.”
Opiskelijat jakavat Hokkasen näkemyksen.
”Paljon on jo tullut testattua itselle vieraita aineita”, Jokinen sanoo.
Pusa taas kertoo vegeruokavalion muuttuneen ravitsemuksellisesti laadukkaampaan suuntaan.
Kotitalousopettajaksi voi valmistua suorittamalla kasvatustieteen maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa tai Åbo Akademissa. Anniina Rissanen (vas.), Pilvi-Maaria Taurama ja Taija Tirkkonen opiskelevat Joensuussa. Kuva: Harri MäenpääAla seuraa tiiviisti aikaa, minkä vuoksi opinnoissa on testailtu esimerkiksi airfryeria ja tutustuttu robotti-imurien toimintaan. Myös perinteisistä kodinkoneista löytyy useita eri malleja.
Vastuullisuusajattelua vahvistetaan käyttämällä hävikin seurannassa biojätevaakoja. Satokaudet näkyvät opinnoissa vahvana, sillä ne vaikuttavat ympäristönäkökulman lisäksi myös hintoihin.
Opiskelijat maksavat osan ruuan valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden kuluista itse. Tämä kannustaa tarkastelemaan, mitä ruoka maksaa.
”Täällä oppii myös karsimaan ruokalaskua niin, että se ei tunnu hirveästi missään”, Pusa kehuu.
Hävikkiruokateemassa ryhmä valmisti herkullisen aterian, jonka hinnaksi tuli runsaat 30 senttiä henkilöä kohden, Hokkanen kertoo.
Lähiruokaa pyritään myös hyödyntämään.
”Pitkät prosessit sekä ruuan että tavaroiden taustalla kiinnostavat, miten raaka-aine on tuotettu, käsitelty ja kulkenut tänne”, Janhonen-Abruquah sanoo.
Kotitalousopettajaksi voi valmistua suorittamalla kasvatustieteen maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa tai Åbo Akademissa.
Joensuussa aloittaa vuosittain 32 uutta opiskelijaa. Kilpailu opiskelijoista kovenee vuodesta toiseen, koska ikäluokat pienenevät mutta hakijamäärä on pysynyt melko tasaisena, Janhonen-Abruquah kertoo.
Suurin muutos viime vuosina on ollut se, että miesten osuus hakijoista on kasvanut.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









