Pandemia toi yllättävää lisäpotkua restonomikoulutukseen – aiemmin ravintola-alan töitä ja opiskelua saattoi olla hankala yhdistää

Korona-aika vei matkailu- ja ravintola-alalta paljon osaavaa työvoimaa toisille aloille, ja alalla on edelleen pulaa osaajista.  Kuva: Janiko Kemppi

Ravintola-ala on ehtinyt käydä tällä vuosikymmenellä läpi jo monta myrskyä. Ensin koronapandemia sulki ravintoloiden ovet, minkä jälkeen Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sysäsi liikkeelle tapahtumaketjun, joka on saanut kuluttajat kiristämään kukkaronnyörejään.

Turbulenssista huolimatta restonomikoulutus on säilyttänyt suosionsa, kertoo Lahdessa ja Lappeenrannassa toimivan LAB-ammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan lehtori Ann-Mari Karvinen.

Restonomi (AMK) on alemman korkeakoulututkinnon tutkintonimike, ja restonomikoulutus antaa valmiudet toimia matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alalla erilaisissa asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä. Alan keskiössä on erilaisten elämysten tuottaminen kuluttajille.

Matkailu- ja ravintola-alaa pidettiin Karvisen mukaan viime vuosikymmenellä, eli aikana ennen koronaa, käytännössä takuuvarmana valintana, sillä ihmiset käyttivät vuosi vuodelta enemmän rahaa elämyksiin – ja ylipäätään palveluihin. Karvinen kertoo, että korona aiheutti pienen notkahduksen restonomikoulutuksen hakijamääriin, mutta sittemmin hakijamäärien käyrät ovat ainakin LAB-ammattikorkeakoulussa näyttäneet ylöspäin. Tämä saattaa olla osittain jopa koronan ansiota.

”Ennen koronaa opiskelu oli melkein pelkästään päiväopiskelua, mutta nyt kaikki meiltä valmistuvat päiväopiskelijatkin ovat valinneet tutkintoonsa etäopintoja”, Karvinen kuvailee.

Koronapandemia sysäsi keväällä 2020 oppilaitokset tilanteeseen, jossa etäopiskeluun piti siirtyä kertarysäyksellä. Karvisen mukaan muutos herätti alkuun vastustusta sekä opiskelijoissa että henkilökunnassa, mutta sittemmin etäopiskelun parhaisiin puoliin on havahduttu.

Etäopiskelu ei nimittäin sido opiskelijaa tiettyyn paikkaan tai aikaan, ja tämä on Karvisen mukaan mahdollistanut opiskelun monille sellaisille henkilöille, joille perinteinen päiväopiskelu on mahdotonta. Nyt koulutukseen on Karvisen mukaan hakeutunut paljon henkilöitä, joiden urakehitys on jäänyt aiemmin junnaamaan korkeakoulututkinnon puutteen vuoksi. Koska matkailu- ja ravintola-alan työt ovat iltapainotteisia, päiväopiskelun ja iltatöiden yhdistäminen on ollut monelle mahdotonta.

”Eihän opiskelun ja työnteon pitäisi sulkea toisiaan pois, vaan niiden pitäisi nimenomaan tukea toisiaan. Oppilaitoksissa on mielestäni viime vuosina havahduttu aivan uudella tapaa siihen, että oppimista tapahtuu muuallakin kuin koulunpenkillä”, Karvinen pohtii.

Hän lisää, että päiväopiskelu on ollut käytännön syistä haasteellista monille perheellisille opiskelijoille, kun taas verkko- ja monimuoto-opinnot saattavat heiltä hyvinkin onnistua.

Korona-aika vei matkailu- ja ravintola-alalta paljon osaavaa työvoimaa toisille aloille, ja alalla on edelleen pulaa osaajista. Karvinen uskoo, että kansainvälisissä opiskelijoissa piilee valtavasti potentiaalia, mutta Suomen työmarkkinoilla seinä nousee kansainvälisillä tekijöillä usein pystyyn puutteellisen suomen kielen taidon vuoksi.

”Näen yhtenä ratkaisuna kaksikieliset koulutukset, joissa opiskelijat saavuttaisivat opintojen aikana hyvän suomen kielen taidon”, Karvinen pohtii.

Matkailu- ja ravintola-alan korkeakoulutus puolustaa Karvisen mukaan paikkaansa aivan erityisesti siksi, että tulevaisuuden ennustaminen käy aina vain haastavammaksi. Asiakkaiden tarpeet voivat muuttua lähestulkoon yhdessä yössä, joten toimialalla tarvitaan muutosvalmiutta ja ennakointikykyä. Restonomikoulutuksen ydin piilee Karvisen mukaan siinä, että luotto omaan asiantuntijuuteen kasvaa.

”Ei siis kannata luutua vanhaan ja tehdä, kuten aina ennenkin on tehty. Innovatiivisuutta ja rohkeutta tarvitaan.”