Lannoitemarkkinoilla eletään kriisitunnelmissa. Keski-Euroopassa ollaan lähtökuopissa kevään peltotöihin, mutta lannoitteita ei tahdo saada ja hinnat ovat nousseet jykrästi. Tilanteella pelätään olevan isoja seurauksia ensi kesän satoon ja sadon laatuun.
Heikki Sola valmistautuu jättämään Tume-Agrin vetovastuun seuraajilleen. "Paljon on kehitetty vuosien aikana ja se tulee jatkumaan edelleen."
"Pidän itseäni karjaihmisenä, mutta maaseudun asiat laidasta laitaan ovat lähellä sydäntä", Piia Lehojärvi sanoo.
Suomalainen Maaseutu ilmestyy kerran kuukaudessa. Tässä vuoden 2022 teemat ja ilmestymispäivät:
Harvennukset kannattaa tehdä itse, mutta päätehakkuissa työpalkka jää niin pieneksi, että ne kannattaa metsiään itse hoitavan mielestä myydä pystykaupalla.
Jaana, Veli ja Päivi Rönkkö luotsaavat yhdistettyä maito- ja lihakarjatilaansa maatalousyhtymän nimissä. Työt tehdään yhdessä ja perheen naisväki osallistuu konetöihin.
Jos ennen on kauhisteltu maatalouskoneiden koon kasvua, NexCo:n moduulikone siirtää rajaa kauas eteenpäin. Puimuriversion säiliöön sopii 320 hehtoa.
Osmo Palosaari on erikoistunut jatkuvan kasvatuksen hakkuisiin. Hän tekee pioneerityötä kaluston kehittämisessä ja on suunnitellut yhdessä metsäkoneisiin erikoistuneen ProSilvan kanssa korjuumenetelmään soveltuvaa harvesteria.
Komulaisen viljelijäperhettä kohtasi suuri suru, kun Päivi-emäntä menehtyi liikenne-onnettomuudessa. Leskeksi jäänyt Ari laittoi karjan pois ja ryhtyi rakentamaan uutta arkea ilman ylimääräisiä työpaineita.
Liperiläinen metsä- ja arboristipalveluyrittäjä Matti Karkulehto hankkii päätulon boorilannoitusten ja heinän torjunta-aineiden levitysten ohella ongelmapuiden poistoilla.
Viime aikojen raju raaka-aineiden ja polttoaineiden hinnannousu kiusaa hakkuuyrittäjiä. Puumarkkinoiden hyvä kysyntäkään ei auta, sillä hakkuutaksat ovat tiukat ja tehokkuus on jo viilattu äärimmilleen, sanoo koneyrittäjien edusmies.
Ylivieskalainen maitotila on mukana yhteiseurooppalaisessa AFarCloud-hankkeessa, jossa testataan lähi-infrapunaan perustuvaa mittausta nurmirehun laadun määrittämisessä. Mittaustulos tarkentaa aperehun sekoitusta.
Maahantuojien mukaan varaosia pidetään varastoissa kuukausien tarpeita varten niin Suomessa kuin valmistajien päävarastoissa.
Eläinhuutokaupat ja karjanäyttelyt ovat tuoneet väriä Eeva ja Kyösti Uusitalon arkeen. Seitsemän satatonnarin navetassa satapäinen karja tunnetaan nimeltä. Periaatteisiin kuuluu, että työstä on löydettävä myös iloa.
Alasenjoen tilan uusi lihasikala sai ensimmäiset porsaat karsinoihinsa syyskuussa. Aikaisemmin kolmessa eri paikassa kasvaneet siat siirtyvät vähitellen saman katon ja yrittäjien arki helpottuu.
Sopimustuotannon rajoitteet sekä kustannusten rakettimainen nousu hillitsevät investointihaluja. Tilaa laajennuksille löytynee jälleen vuodesta 2024 eteenpäin.
John Deeren lakko uhkaa syventää konemarkkinoiden tukalaa tilannetta entisestään. Käytettyjen koneiden kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti ja hinnat ovat nousseet viidenneksen. Varaosiksi päätyvät koneet viedään käsistä.
Parannusta saatiin erityisesti poikimiskäytännöissä. Tilojen bioturvaan pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
Oripääläinen viljelijä kylvi syysvehnää rehevästi kasvavan sokerijuurikkaan sekaan lokakuun alussa. Viikko kylvön jälkeen pellolta nostettiin 45 tonnin sokerijuurikassato.
Suomen maatalousmuseolla on kaksi isoa varastorakennusta tupaten täynnä hevosajan ja koneellistumisen alkuvaiheiden esineitä. Suomalainen Maaseutu pääsi vilkaisemaan museon kulissien taakse.
Highlandereita kasvattavalla Keskitalon Luomutilalla Ranualla on paneuduttu tosissaan karjan jalostukseen ja ruokintaan. Tavoite on tuottaa ympäri vuoden ulkona olevan karjan lihaa mahdollisimman tehokkaasti. Rotuvalintaa ei ole tarvinnut katua.
Purkumateriaalien hyödyntäminen on rakentamisen kiertotaloutta parhaimmillaan. Mitä enemmän rakennusosia hyödynnetään, sitä vähemmän häviää niihin sitoutunutta materiaalia, energiaa ja työtä. Samalla saadaan rakentamiseen selviä säästöjä.
Vehnän ja ohran viljelyssä pyritään tavanomaisesti noin 500 itävän siemenen määrään neliöllä. Jos tästä määrästä siemeniä itää pellolla 10-15 % vähemmän ja 15 %:ssa on tyvitautia, joka estää ravinteiden ja veden kulkeutumisen oraassa, on satopotentiaalista tässä tapauksessa menetetty jo osa. Käytännössä tämä tarkoittaa 450 kasviyksilöä neliöllä, joita 60 siementä ei idä lainkaan ja 50 oraan kasvuunlähtö on heikkoa. Miltei neljännes jo mahdollisista sadontuottokasveista on tässä tapauksessa menetetty! Lisäksi lannoitteet ja muu työaika on valunut hukkaan.
