Talous

Koronakriisi kyseenalaistaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman – Demarimepit: EU tarvitsee vihreän elvytyksen

Koronakriisi testaa EU:n yhtenäisyyttä, mepit uskovat.
Fred MARVAUX / EU, Jarkko Sirkiä, Christian CREUTZ / EU
Eero Heinäluoman ja Miapetra Kumpula-Natrin mukaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelma tukee talouden palautumista koronakriisistä.

Koronakriisi on nostanut keskusteluun EU:n vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) tarpeellisuuden, suomalaisia toimittajia etäyhteydellä tavanneet demarimepit Miapetra Kumpula-Natri ja Eero Heinäluoma kertovat.

Euroopan parlamentissa kiertää yhteisvetoomuksia, joissa komissiota vaaditaan luopumaan vihreästä sopimuksesta.

Näiden meppien sanomana on, että kun EU:n taloutta aletaan käynnistellä uudelleen, Green Deal pitää jättää syrjään ja keskittyä toimintojen palauttamiseen nopeimmalla mahdollisella tavalla.

Suomalaiset demarimepit eivät kuitenkaan ole samaa mieltä. EU:n keskusteluun pitää nostaa sen sijaan ”Green Recovery” eli vihreä elpyminen, Kumpula-­Natri sanoo.

”Green Deal on työväline rakentaa uutta, ja sillä Euroopan kasvuohjelma käynnistyy puhtaammin ja paremmin. Saastuttamalla ei nopeuteta muutosta.”

Heinäluoma pitää koronaviruspandemiaa kriisinä, joka vavisuttaa koko unionin toimintakykyä.

”Suurempi EU:n olemassaolokeskustelu tulee varmasti eteen. Tiedossa on isoja talous­efektejä, ja keskustelu talousvaikutuksia korostuu”, Heinäluoma uskoo.

Komissio on Heinäluoman mukaan aikeissa rakentaa elvytysohjelman, johon tulee ”palasia monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä uusista rahoitusvälineistä”. Korona­virustilanne tulee muotoilemaan siten myös vuosien 2021–2027 budjettia.

”Voi vaikuttaa siihen, että hyväksytään suurempia loppusummia. Yhteisiä varoja voi tulla ajateltua enemmän.”

Se, millä tavalla unionin taloutta elvytetään, voi kuitenkin aiheuttaa jännitteitä jäsenmaiden välille. Heinäluoma nostaa kärkeen eurobondit eli euromaiden yhteiset joukkovelkakirjat. ”Riskinä on, että eurobondit viedään läpi kovalla uhkauksella.”

”Keskustelu, jossa lisätään velkaa, muttei nähdä, miten sitä maksetaan pois, ei ole kestävää. Onneksi finanssikriisin opetukset ovat päättäjillä tiedossa”, Heinäluoma sanoo.

Kumpula-Natrin mielestä EU:n rooli koronakriisin jarruttamisessa on keskeinen. Sisämarkkinoiden toimivuudesta pitää huolehtia, jotta ihmiset ja tavarat liikkuvat.

Komissio esitti rajatarkastusten helpottamiseksi niin kutsuttuja vihreitä kaistoja, joiden tarkoituksena on nopeuttaa tavaraliikennettä. Ruuhkia on syntynyt, kun maat ovat sulkeneet rajojaan.

”EU:n arvo näkyy, kun mietitään esimerkiksi ruuan toimitusketjuja. Vihreät käytävät ovat ydin, joka ei voi pysähtyä”, Kumpula-Natri toteaa.

Meppien mielestä EU:n syyttäminen toimettomuudesta ei ole kriisissä oleellista. Jäsenmailla on kriisin etenemisessä suuri vastuu.

”Varautuminen ei kuulu EU:n tehtäviin. Tarvikevarastojen tekeminen yhteisvarastoina on jäsenmaiden vastuulla”, Heinäluoma jatkaa.

Euroopan parlamentti on siirtynyt koronakriisin myötä etä­yhteyteen. Valiokunnat pyörivät tuttuun tahtiin, mutta asialistoja vallitsevat korona-aiheet.

Viime viikolla parlamentti äänesti etäyhteydellä. Etätapaamisia voi olla Heinäluoman mukaan viisi päivässä.

Valiokuntien listat ovat suomalaismeppien mukaan rajatumpia ja monia deadlineja on siirretty eteenpäin.

”Kaikki, mikä liittyy koronaan, tehdään ensin”, Kumpula-­Natri sanoo.

Lue lisää

Olympialaisten yllä huolia: kasvavat koronatapaukset ja mahdollinen ennätyskuumuus tekevät Tokiosta haasteellisen koitoksen

HS:n tiedot: Kaikilla kiihtymisvaiheen alueilla tulossa voimaan ravintolarajoitukset

THL: Suomessa on todettu 453 uutta koronatartuntaa, sairaalahoidossa olevien määrä kasvanut hieman

Suomalaisten tutkijoiden johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa on löydetty koronaviruksen vakavalle muodolle altistavia geenialueita