Villisioista riesaa Kaakkois-Suomessa

Markku ja Anne Korhosen villisikafarmi Maaningalla. Kuvattu myös villisikoja tarhauksessa. Villisikaporsaita. Kuva: Jaana Kankaanpää

Rautjärvellä sikalauma tärveli Arvo Taskisen kymmenen hehtaarin kuminapellosta neljä hehtaaria. Viljelmän perustamiskulut olivat Taskisen mukaan noin 300 euroa hehtaarilta ja työt päälle.

Myös Mikko Häyhä on kärsinyt villisikatuhoista. Kahdeksan hehtaarin nurmilohkosta vähintään neljännes on mustalla mullalla sikalauman vierailujen jäljiltä. Viime keväänä perustettu virnanurmi on perustettava uudelleen.

Etelä-Karjalan maaseututoimen maaseutuasiamies Juha Rautio on kuullut paljon valituksia villisikojen tekosista. Yhdeltä viljelijältä siat pilasivat 3,5 hehtaaria kaura-herneseosta.

Itärajan lähellä kotitarveperunan viljely on Raution mukaan loppunut. Pahimmillaan perunat on kaivettu ylös istutusta seuraavana yönä.

Siat uskaltautuvat joskus tonkimaan aivan asutuksen tuntumaan. Raution mukaan ongelma on kärjistynyt muutamassa vuodessa.

Rajavartija Ari Kosunen kertoo, että itärajan yli villisikoja on kulkenut jo kymmeniä vuosia. Nyt yli 20 sian laumoissa on monenkokoisia eläimiä.

Talveksi villisiat vetäytyvät Venäjälle, Kosunen ja Rautjärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Veikko Kovanen tietävät.

Sikojen vierailut Suomessa vähenevät, kun lunta on paksusti. Sydäntalvella ei sikahavaintoja paljon tehdä.

Villisika on vaikea metsästettävä. Pyynti on luvallista kesäkuun alusta helmikuun loppuun. Naarasta, jolla on porsaita, ei saa tappaa.

Villisian saalismäärästä ei ole tarkkaa tietoa. Arvailua on myös sikojen määrä.

Riistapäällikkö Erkki Kiukas arvioi Kaakkois-Suomen villisikakannaksi 100–200 yksilöä. Suomen riistakeskuksen nettisivu tarjoaa samaa määrää koko Suomen kannaksi.