Jättitatar on sinnikäs karkulainen

Kuva: Ville-Petteri Määttä

Maunulan Pirttipolunpuiston asukkaat ovat saaneet tarpeekseen sinnikkäästi leviävistä tatarkasvustoista. Niitä on istutettu helsinkiläiselle rivitaloalueelle 1970-luvulla pihojen näkösuojaksi. Nyt bambumaiset jättiläiskasvit ovat hyvää vauhtia leviämässä läheiseen korpeen ja puistoon.

Hätiin torjuntatalkoisiin on rientänyt myös kaupungin rakentamispalvelu Stara, jonka miehet puskevat kasvustoa traktorilla ja lapioivat jykeviä juuria syvältä maasta. Kasvijätteet kuljetetaan poltettavaksi, jotta laji ei leviä kompostin kautta.

Vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä Suomen luonnonsuojeluliitosta seuraa työskentelyä vierestä. Hän kertoo, että jättitatarin juuret on saatava pienintäkin murusta myöten pois. Muuten kasvusto röyhähtää taas.

Seppälä arvelee, että edessä on joka tapauksessa useamman vuoden torjuntaurakka.

Asukkaat eivät tiedosta lannistu. Vieressä asuva Vappu Turunen on käynyt väsytystaistelua pihallaan sinnittelevän tatarkasvuston kanssa jo vuosikymmenen.

”Sitä en ymmärrä, miksi näitä haitallisia lajeja yhä myydään”, hän pohtii nyhtäessään juuria maasta.

Seppälä muistuttaa, että vieraslajien torjuntaan tarvitaan maanomistajan lupa. Omin nokkineen ei siis saa naapurin pihalta kitkeä mitään, vaikka tarkoitus olisikin hyvä.

Seppälän mukaan EU:ssa valmistellaan vieraslajiasetusta, joka saattaa tuoda jäsenvaltioille torjuntavelvoitteita tiettyjen lajien osalta. Sen lisäksi haitalliset lajit pitäisi saada myyntikieltoon.

”Ehkä pitäisi suunnitella vieraslajivapaa kauppa -sertifikaatti, jota kaupat voisivat käyttää kilpailuvalttina”, Seppälä pohtii.

Hän toivoo, että ihmiset ottavat selvää lajeista ja pidättäytyvät istuttamasta haitallisia kasveja.

Toistaiseksi vieraslajien torjunta lepää Suomessa kansalaisten ja kuntien harteilla. Esiintymistä toivotaan ilmoituksia nettisivulle http://vieraslajit.fi .