Pienissä vaalipiireissä poliittinen suhteellisuus toteutuu heikommin
Lapin ja Kaakkois-Suomen vaalipiirit menettävät kansanedustajia ruuhka-Suomen suuriin vaalipiireihin.
Vaikka kevään eduskuntavaalit käydään vasta ensi vuoden huhtikuussa, kansanedustajien määrä riippuu alueiden lokakuun väkimäärästä. Kuva: Markku VuorikariSuomen vaalipiirien paikkamäärissä tapahtuu muutoksia ensi kevään eduskuntavaalien alla.
Vaalipiireistä Lappi menettää kansanedustajan ja sinne valitaan ensi keväänä aiemman seitsemän kansanedustajan sijasta enää kuusi. Kaakkois-Suomen vaalipiiri menettää kaksi paikkaa ja jatkossa sieltä valitaan 15 kansanedustajaa.
Suuret ja väestöään kasvattavat Uudenmaan, Helsingin ja Pirkanmaan vaalipiirit saavat kukin yhden lisäpaikan.
Vaikka kevään eduskuntavaalit käydään vasta ensi vuoden huhtikuussa, kansanedustajien määrä riippuu alueiden lokakuun väkimäärästä.
Manner-Suomen vaalipiireistä valitaan yhteensä 199 kansanedustajaa. Sen lisäksi Ahvenanmaalta on yksi kansanedustaja.
Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tutkimuspäällikkö, politiikan tutkija Sami Borg pitää tilannetta ongelmallisena pienten vaalipiirien osalta.
”Lappi, joka on jo ennestään ollut hyvin pieni vaalipiiri, menetti jälleen yhden paikan lisää. Sieltä valitaan enää kuusi kansanedustajaa, joka nostaa edustajakohtaisen äänikynnyksen erittäin korkeaksi”, Borg toteaa MT:lle
Kun vaalipiiri pienenee, äänikynnys kasvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden kansanedustajan on saatava pienemmässä vaalipiirissä huomattavan suuri osuus vaalipiirin äänistä päästäkseen läpi. Sen sijaan suurissa vaalipiireissä äänikynnys on ratkaisevasti matalampi.
”On hyvä sanoa ääneen, että Suomen vaalitavassa eduskuntavaalit käydään käytännössä erikseen jokaisessa vaalipiirissä. Kun vaalipiirien kokoerot kasvavat, myös poliittisen suhteellisuuden toteutuminen polarisoituu”, Borg sanoo.
”Suurimmissa vaalipiireissä se toteutuu astetta paremmin ja pienemmissä koko ajan heikommin.”
Borgin mukaan keskustelua vaalipiirien poliittisesta edustavuudesta on Suomessa käyty jo 1990-luvulta lähtien.
”Oikeusministeriön toimikunnissa pohditaan säännöllisesti, miten vaalipiirit olisivat mahdollisimman edustavia sekä alueellisesti että poliittisesti. Ongelmallisuus liittyy siihen, että kun toista kasvattaa, yleensä toinen heikentyy.”
Borgin mukaan pienten vaalipiirien yhdistäminen suuremmiksi ei aina ole ongelmatonta.
”Tämä liittyy nimenomaan alueelliseen edustavuuteen. Esimerkiksi juuri Lapin vaalipiiri on väestöltään pieni mutta maantieteellisesti valtavan laaja alue. Sen takia sen yhdistäminen toiseen vaalipiiriin ei olisi ongelmatonta.”
Pienempiä vaalipiirejä on sulautettu toisiinsa aiemmin Itä-Suomessa.
Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit yhdistyivät Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit Savo-Karjalan vaalipiiriksi eduskuntavaalien 2015 alla.
Lapin ohella Suomen pienimpiä vaalipiirejä ovat Satakunta kahdeksalla kansanedustajallaan ja Keski-Suomi 10:llä.
”Maan sisäinen muuttoliike on isoa ja niin ovat myös muut väestönmuutokset, jotka vaikuttavat vaalipiirien paikkajakoon. Trendi siihen, että suuret vaalipiirit kasvavat entisestään ja pienet pienentyvät, näyttää olevan vääjäämätön”, Borg kommentoi.
Suomen suurimmasta vaalipiiristä, Uudeltamaalta, valittiin vuoden 1999 eduskuntavaaleissa yhteensä 31 kansanedustajaa. Ensi kevään vaaleissa kansanedustajien määrä Uudellamaalla on 37.
”2020-luvun aikana Uudenmaalla noustaan lähelle 40 edustajaa. Helsinki, Uusimaa ja Pirkanmaa kasvavat jatkuvasti, ja se on nollasummapeliä – paikat ovat pois pienemmiltä vaalipiireiltä.”
Borgin mukaan myös vaalipiirien kasvaminen hyvin suuriksi voi aiheuttaa ongelmia.
”On jo pitkään käyty keskusteluja, pitäisikö väestömäärältään suuri Uusimaa jakaa esimerkiksi kahteen osaan. Ehdokkaiden kampanjointi väkirikkaassa vaalipiirissä on hyvin kallista.”
Miten itäisen ja pohjoisen Suomen vaalipiirien pienentyminen ja ruuhka-Suomen vaalipiirien kasvu vaikuttaa puolueisiin?
”Mitä pienempi vaalipiiri ja korkeampi äänikynnys, sitä enemmän tapahtuu taktista äänestämistä. Ihmiset eivät siis välttämättä äänestä itselleen mieluisinta ja ensisijaista puoluetta vaan vasta toiseksi tai jopa kolmanneksi mieluisinta. Voidaan laskea, ettei realistisia läpipääsyn mahdollisuuksia muilla ole”, Borg vastaa.
”Sitä kautta pienempien vaalipiirien suurimmat puolueet hyötyvät.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
