Kertaluontoiselle setelirahoitukselle kannatusta
Uumoillaan, että Euroopan keskuspankki (EKP) saattaa lähitulevaisuudessa ryhtyä painamaan lisää rahaa.
Setelirahoituksella pyrittäisiin vauhdittamaan euroalueen jähmettynyttä taloutta.
Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius kannattaa setelirahoitusta.
”En pidä inflaatiota välittömänä vaarana. Eurotaloudessa on liian vähän kysyntää ja työttömyysaste on noussut. Tarvitaan tukitoimia.”
Helenius huomauttaa, ettei rahaa saa painaa liikaa.
”Liian kevyt rahapolitiikka ei kannata. Jos rahaa painetaan holtittomasti ja liian kauan, inflaation mahdollisuus häilyy taustalla.”
Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen professori Juha Junttila näyttää varovasti vihreää valoa sille, että EKP alkaisi painaa lisää rahaa.
”Normaalissa taloustilanteessa inflaatiovaara olisi huomattavasti suurempi. Nyt elämme kuitenkin poikkeusoloissa. Raha ei kanavoidu tavanomaisesti markkinoille, eikä paine rahan painamiseen tule reaalitaloudesta.”
”Kysymys on pitkälti siitä, minne pankit haluavat rahat laittaa.”
Mikäli EKP laittaa painokoneet laulamaan, on maltti valttia, Junttila alleviivaa.
”Se olisi äkillinen shokkiluonteinen päätös. Kertaluonteisesti se uskoakseni vakauttaisi tilannetta, mutta pitkittyessään rahanpainaminen kohottaisi inflaatioriskiä huomattavasti.”
Setelirahoituksella on arvostelijansa. Presidentti Sauli Niinistö suhtautuu rahanpainamiseen varauksellisesti. Hänen mukaansa toimenpide paitsi altistaa Euroopan inflaatiolle, myös sivuuttaa kokonaan demokraattisen päätöksenteon.
Inflaatiohuolen taustalla ovat historialliset kokemukset. Valtiojohtoinen talouden elvyttäminen keskuspankkirahoituksella saattaa johtaa hyperinflaatioon. Siinä inflaatio räjähtää hillittömän korkeaksi.
Hyperinflaatioon ovat ajautuneet esimerkiksi Argentiina 1980-luvulla sekä Zimbabwe 2000-luvulla.
Historian tunnetuimpia hyperinflaatioita koettiin 1920-luvun Saksassa. Tuolloin raha menetti arvoaan niin nopeasti, että palkat maksettiin jopa kolmesti päivässä.
Toisaalta esimerkiksi Japanissa keskuspankki aloitti suurimittaiset valtionlainojen ostot 2000-luvun alussa. Tästä huolimatta maan keskimääräinen inflaatio oli tuolloin negatiivinen.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
