Ruuan turvallisuusei synny itsestään
Suomalaisen ruuan turvallisuus ei ole pelkkää puhetta ja mielikuvan luomista, vaan se perustuu tutkimustuloksiin. Viime keväänä Euroopan elintarviketurvallisuusviraston Efsan julkistaman raportin mukaan Suomessa syödään EU:n puhtainta ruokaa.
Suomessa tuotetusta ruuasta löytyi Efsan tutkimuksissa torjunta-ainejäämiä huomattavasti vähemmän kuin muualla EU:ssa tuotetussa ruuassa. Eniten jäämiä löytyi EU:n ulkopuolelta tuodusta ruuasta.
Suomalainen maito, liha ja kananmunat ovat tutkitusti puhtaita. Suomessa eläimiä myös hoidetaan hyvin, vaikka toisin yritetään väittää. Ongelmatapaukset ovat poikkeuksia, ja niihin myös puututaan. Suomalaisessa tuotannossa ei käytetä myöskään kasvuhormoneja.
Salmonella on yleisimpiä ruokamyrkytyksen aiheuttajia maailmassa sekä merkittävä kansanterveydellinen ongelma monissa maissa. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat tässäkin suhteessa poikkeuksia. Hyvästä tilanteesta johtuen Suomi saa EU:n liittymissopimuksen mukaan vaatia salmonellatutkimusta muista EU-maista tuotaville naudan-, sian- ja siipikarjanlihasta sekä kananmunilta.
Antibioottien käyttö on Pohjoismaissa moniin muhin maihin verrattuna vähäistä, eikä eläimiä lääkitä varmuuden vuoksi. Esimerkiksi broilereiden kasvatuksessa ei ole Suomessa käytetty antibiootteja kolmeen vuoteen. Monissa maissa broilerit ehtivät saada jopa 6–7 antibioottiannosta elämänsä aikana. (MT 27.11.)
Antibioottien systemaattinen käyttö sekä ihmisillä että kotieläimillä on jo havahduttanut asiantuntijat. Antibiootteja kestävien bakteerien lisääntymisen pelätään aiheuttava vakavia ongelmia jo lähivuosina. Kansainvälisistä tutkijoista koostuvan ryhmä suosittaa kansainvälisessä lääketieteen lehdessä The Lancetissa eläinlääkintään Suomessa ja Pohjoismaissa jo käytössä olevaa mallia.
Ruuan turvallisuus ja puhtaus eivät ole Suomessakaan itsestään selvä asia, vaan hyvän tason säilyttäminen edellyttää jatkuvaa työtä ja tarkkuutta elintarvikeketjun kaikissa osissa. Tästä työstä pitää saada myös korvaus.
Elintarviketurvallisuudesta ja tuotannon eettisyydestä huolehtiminen kotimassa on tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Tuontiruualta pitää vaatia samoja tuotantokäytäntöjä kuin kotimaiseltakin tuotannolta. Kysymys on ihmisten ja eläinten terveyden lisäksi myös tuotannon kilpailukyvystä.
Nämä asiat nousevat vahvasti esiin myös EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä vapaakauppaneuvotteluissa, koska neuvottelukumppaneilla on erilaisia käsityksiä muun muassa kasvuhormoneiden ja antibioottien käytöstä.
Monet ruokaan liittyvät skandaalit ovat lisänneet kuluttajien kiinnostusta ruuan turvallisuuteen ja siihen miten se on tuotettu. Tutkimusten mukaan myös kuluttajat arvostavat kotimaassa tuotettua ruokaa. Arvostus ei aina kuitenkaan kanna kaupan kassalle asti, ja tuontiruuan määrä kasvaa edelleen.
Monissa tulevaisuuteen tähtäävissä selvityksissä yhdeksi Suomen tulevaisuuden vahvuudeksi mainitaan puhdas ruoka.
Vaikka tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei ruuan tuottaminen Suomessa ole kannattavaa sen enempää tuottajille kuin teollisuudellekaan, on puhdas suomalainen ruoka todellinen vahvuus nyt ja tulevaisuudessa. Kuluttajien ja päättäjien pitää kuitenkin tiedostaa, että laadulla on hintansa ja siitä kannattaa myös maksaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
