Tutkijoiden mukaan hallituksen ilmastostrategia on täysin riittämätön – MTK ja Metsäteollisuus ry sen sijaan kiittelevät

Hakkuita hallitus ei esitä vähennettäväksi. Kuva: Jyrki Luukkonen

Tutkijoista koostuva Suomen ilmastopaneeli arvioi, että Petteri Orpon (kok.) hallituksen laatima luonnos Suomen energia- ja ilmastostrategiaksi on täysin riittämätön hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Luonnos oli lausuntokierroksella perjantaihin asti.

Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Hallituksen luonnoksessa arvioidaan, että tavoite edellyttäisi päästövähennyksiä noin 34 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2035.

Ilmastopaneelin mukaan esitellyt toimenpiteet eivät riitä.

”Arvio osoittaa mittavan lisätoimien tarpeen, ja politiikkauran riittämättömyys heikentää koko strategian ja kansallisen ilmastopolitiikan uskottavuutta”, paneeli arvostelee.

Erityisen ongelmallisena pidetään maankäyttösektoria, jossa metsien nielut ovat kääntyneet päästölähteiksi.

”Metsien osalta ehdotettujen toimenpiteiden todellinen vaikuttavuus jää epäselväksi. Maankäyttösektorin ohjaus perustuu vanhentuneeseen tilannekuvaan eikä vastaa nykytilannetta, jossa metsämaa on muuttunut nielusta päästölähteeksi.”

Ilmastopaneelin mukaan hallituksen käsitys ei vastaa nykytilannetta, jossa metsämaa ei ole enää hiilinielu. Kuva: Timo Filpus

Myös ympäristöministeriö yhtyy arvioon ja kritisoi, että metsien hiilinielujen heikkenemiseen ei ole esitetty uskottavia ratkaisuja. Monien luonnoksessa ehdotettujen toimenpiteiden todellinen vaikuttavuus jää ministeriön mukaan epäselväksi.

Teknisten nielujen toteutuminen on ympäristöministeriön mukaan epävarmaa, ja strategiaan tulisikin kirjata vaihtoehtoisia keinoja, jos niiden käyttöönotto ei etene suunnitellusti.

Sahateollisuus ry katsoo julkaisemassaan tiedotteessa, ettei vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta ole enää mahdollista saavuttaa. Järjestö hämmästelee, että esimerkiksi puurakentamisen edistäminen on jätetty strategialuonnoksesta pois, kun se olisi konkreettinen ratkaisu hiilen sitomiseksi.

Toimitusjohtaja Tino Aalto kehottaa hallitusta uuden realistisen tavoitteen asettamiseen ja ilmastolain muuttamiseen. Hän kuitenkin pitää hallituksen linjausta metsänhakkuiden rajoittamatta jättämisestä oikeansuuntaisena.

Sahateollisuus ry kritisoi puurakentamisen edistämisen puuttumista hallituksen luonnoksesta. Kuva: Lari Lievonen

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK kommentoi luonnosta varsin tyytyväiseen sävyyn, kuvaillen sitä muun muassa hyvin valmistelluksi.

MTK ottaa kantaa esimerkiksi turvepeltojen vettämiseen ja kosteikkoviljelyyn. Sen mukaan toimet eivät saa heikentää maatalouden tuotantoedellytyksiä ja kosteikkotoimien täytyy olla vapaaehtoisia sekä taloudellisesti kannattavia viljelijöille.

MTK sekä Metsäteollisuus ry kiittelevät kumpikin sitä, ettei strategialuonnoksessa esitetä metsien hakkuiden rajoittamista. Metsäteollisuuden mielestä tämä on jopa erinomaista.

”On kuitenkin muistettava, että kiertoaikojen pidentämisellä sekä kasvatustiheyden nostamisella voi olla vaikutusta puun saatavuuteen”, Metsäteollisuus jatkaa lausunnossaan.

Järjestö ottaa kantaa myös EU:n maankäytön tavoitteisiin ja metsänielulaskelmiin "muuttuvine metodeineen", joita kerrotaan kritisoidun merkittävästi.

”Strategialuonnos nostaa hyvin esille nieluihin liittyvät epävarmuudet ja korostaa tarvetta kehittää maankäyttösektorin päästöjen mittaamista”, lausunnossa sanotaan.

Strategialuonnos on herättänyt kiistoja myös hallituksen sisällä. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) mukaan perussuomalaiset eivät ole siihen tyytyväisiä ja haluavat jatkaa asian käsittelyä lausuntokierroksen jälkeen. Ranteen mukaan juuri maininta metsien käytön rajoittamatta jättämisestä on puolueen kädenjälkeä.