Neljännes Suomeen tuotavasta soijasta sertifioitua

Soijapeltoa ruiskutetaan Brasilian Mato Grosson alueella. Paulo Whitaker/REUTERS/LEHTIKUVA Kuva: Viestilehtien arkisto

Noin neljännes Suomeen vuonna 2011 tuodusta soijasta oli tuotettu vastuullisen tuotannon takaavien standardien mukaisesti, WWF kertoo eilen julkaistussa raportissaan.

Raportin mukaan suomalaiset yritykset ovat hyvin tietoisia soijan viljelyyn liittyvistä ympäristö- ja sosiaalisista ongelmista. Valtaosa yrityksistä ei kuitenkaan vielä ole muuttanut toimintamallejaan niiden takia.

Soijan vastuulliselle tuotannolle on luotu omat standardit, joista WWF suosittelee kahta, RTRS:ää ja Proterraa. Niissä otetaan huomioon sekä ympäristö- että sosiaaliset vaikutukset.

Soija on maailman tärkein rehuvalkuaiskasvi.

Kun maapallon väestö kasvaa ja tulot paranevat, lihan kulutus kasvaa nopeasti. Se tarkoittaa myös soijan kysynnän kasvua.

Soijan tuotanto nousi vuoden 1990 109 miljoonasta tonnista 260 miljoonaan vuonna 2010. Eniten tuotanto kasvaa Etelä-Amerikassa.

Brasilia, Argentiina ja Yhdysvallat tuottavat yli 80 prosenttia maailman soijasta.

Suomeen tuodaan 150–200 miljoonaa kiloa soijarouhetta vuodessa. Valtaosa siitä tulee Brasiliasta joko suoraan tai esimerkiksi Alankomaiden kautta.

Soijapeltojen nopea laajeneminen johtaa metsäkatoon ja sitä kautta kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymiseen.

Metsäkato Amazonin alueella on hidastunut pahimmista vuosista. Osasyynä on Brasilian soijamoratorio: Maan kasviöljyn tuottajien liiton jäsenet ja kansallinen viljanviejäliitto eivät osta soijaa vuoden 2006 jälkeen hakatuilta sademetsäalueilta.

Vaikka moratorio estää sademetsän hakkuut, se ei suojaa muita arkoja alueita.

Soija lisää painetta metsäkatoon myös epäsuorasti. Soijaviljelmät laajenevat laidunmaille, jolloin karjankasvattajat joutuvat raivaamaan metsää laitumiksi.

Viljely aiheuttaa myös sosiaalisia ongelmia. Soijaviljelmien laajenemiseen on liitetty laittomia maanvaltauksia ja orjatyövoimaa. Maanomistus ja tulot keskittyvät suurviljelmien omistajille, mikä voi johtaa paikallisten syrjäytymiseen ja elinkeinojen menetykseen.

WWF kysyi viime vuoden puolella tehdyssä selvityksessään soijan vastuullisuuteen liittyviä asioita suurimmilta suomalaisilta meijereiltä, teurastamoilta, rehunvalmistajilta, kaupan keskusliikkeiltä ja munanpakkaajilta. Vain munanpakkaajat jättivät vastaamatta.

Kyselyn mukaan soijan vastuullisuutta on mietitty ja ongelmat tiedostetaan.

Vasta yksi yritys oli vuonna 2011 käyttänyt pelkästään vastuullista soijaa ja kaksi muuta osittain.

Uudessakaupungissa syksyllä aloittava Finnproteinin soijatehdas käyttää raaka-aineenaan vain geenimuuntelematonta soijaa. Ensi vuoden loppuun mennessä se sitoutuu myös soijan vastuullisuuteen, kaupallinen johtaja Risto Uusitalo kertoo.

Soija tulee Brasiliasta, jossa tänä vuonna jo 90 prosenttia soija-alasta on gm-soijaa.

Muuntelematonta soijaa ei pystytty hankkimaan Euroopassa toimivien yritysten kautta, vaan pavun hankinta oli hoidettava itse paikan päällä.

Aluksi jalostamon kapasiteetti on 230 miljoonaa kiloa soijapapuja. Se kattaa noin puolet kotimaan rehusoijan tarpeesta.

Toisessa vaiheessa, vuonna 2017, jalostamon kapasiteetin odotetaan nousevan 400 miljoonaan kiloon.

SATU LEHTONEN

Avaa artikkelin PDF