”Kaikkia toimia valkoposkihanhia vastaan harkittava”
Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.) pitää valkoposkihanhia liian tottuneina ihmisiin. Hanhikanta kasvaa ja ongelmiin tulee puuttua.
Kuva: Markku VuorikariKaikkia toimia valkoposkihanhien aiheuttamien ongelmien ratkomiseksi tulee eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Pertti Salolaisen (kok.) mukaan miettiä.
”Valkoposkihanhet eivät kuulu Suomen alkuperäiseen linnustoon. Se on kotiutunut liian ihmisläheiseksi.”
Helsingin Viikissä valkoposkihanhet söivät viikossa Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustilan seitsemän hehtaarin koealan, jossa oli valkolupiini–vehnä-kasvusto.
”Lohko piti tehdä kokoviljasäilörehuksi ja syöttää ensi talvena Kestävä tehokkuus-hankkeen ruokintakokeessa lehmille. Emme saa millään ruokintakokeita tehdyksi, kun satoa ei tule”, yliopistonlehtori Hannu Mikkola kertoo.
Tutkimustoiminta kärsii, mutta lintujen ampumalupaa ei elykeskuksesta heltiä.
Muilla karkotuskeinoilla ei ole toistaiseksi ollut pysyvää vaikutusta.
Ruotsissa ja Virossa valkoposkihanhia saa tutkimustilan johtajan Miika Kahelinin mukaan ampua maanomistajan luvalla, jos ne aiheuttavat haittaa viljelyalueilla.
Salolainen ei pidä ampumista ensisijaisena ratkaisuna.
”Ne saattavat siirtyä vain toisille paikoille, joten en näe sitä kestävänä keinona.”
”Esimerkiksi muutamilla lokkilajeilla estettiin poikastuotanto kaatopaikoilla pistämällä munia, kun kanta paisui ja siitä tuli ongelma”, Salolainen kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
