Hyvä suunnitelma auttaa rakentamaan toimivan pihan

Tällainen kurssi on hyvä, koska nyt on viikoittain varattu aikaa pihan suunnittelulle, sanovat Kim Paananen ja Sari Hanska. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kun uudelle tontille pitäisi rakentaa piha tai vanhan pihan käyttäjät kokevat, että se ei enää vastaa heidän tarpeitaan, on aika suunnitella, millainen pihan pitäisi olla.

Lähtökohdiltaan piha voi olla melkein millainen vain. Maaperä voi olla savista, tasaista peltoa tai kivikkoinen, metsäinen rinne. Pihalla voi olla takanaan vuosikymmenten, jopa vuosisatojen kehitys nykyiselleen tai se voi olla vanha tontti, josta rakennukset ovat hävinneet ja jäljellä on vain muutamia sitkeimpiä vanhasta pihapiiristä muistuttavia kasveja.

Pihan suunnittelu perustuu aina karttaan.

"Tarkoitukseen sopivat tontin pohjakartta tai asemapiirros. Pihaa voi karttaa varten joutua itsekin mittaamaan vanhan pihan suunnittelussa. Silloin jo kartan laatimisvaiheessa on hyvä katsoa ja mittailla, mitä säilytetään, mitä muutetaan ja mitä mahdollisesti poistetaan kokonaan", sanoo maisemasuunnitteluhortonomi Krista Mäkelä.

Hän huomauttaa, että nykyisin jo rakennussuunnitelmassa edellytetään pihan suunnittelua. "Nykyään uusilla kaava-alueilla on määritelty esimerkiksi, kuinka monta runkopuuta tontilla pitää olla."

Jo suunnitelman karttavaiheessa kannattaa kiinnittää huomiota myös maaston korkeussuhteisiin. "Sitä tarkemmat mittaukset tarvitaan, mitä enemmän pihassa käytetään kovia rakenteita, kuten muureja, laatoituksia tai portaita."

Mäkelä vetää parhaillaan tämänkeväistä pihasuunnittelukurssia Ahlmanin ammatti- ja aikuisopistolla Tampereella. Vastaavista kursseista oppilaitoksella on pitkät perinteet. Nyt kurssilla on vajaat parikymmentä osallistujaa, mutta joskus on suuren kysynnän vuoksi järjestetty jopa kaksi rinnakkaista kurssia.

"Useimmat kurssilaisista suunnittelevat itselleen omien tarpeidensa mukaista pihaa. Lähtökohtana on omakotitaloja, mökkipihoja ja maatiloja", Mäkelä mainitsee.

Tamperelaisella Sari Hanskalla on työstettävänä vanha, hiukan rappeutumaan päässyt mökkipiha.

"Siellä on ollut asuinrakennus, joka on purettu pois. Vaikka paikka on vanha tontti, siellä ei ole paljon vanhoja kasveja, vain muutama omenapuu, marjapensaita, eikä juuri muuta."

Vesilahtelainen Kim Paananen puolestaan tekee pihasuunnitelmaa vanhaan, 1900-luvun alussa rakennettuun maalaistaloon. "Siellä on päärakennus, iso navetta ja iso piharakennus sekä vanhoja omenapuita. Ison piha-alueen ympärillä on peltoa ja metsää. Mukava yksityiskohta on tontin vierellä oleva ikivanha kylätie, jonka vieressä on kiviaita."

Varsinkin vanhojen pihojen suunnittelussa Mäkelä kannustaa käyttämään aikaa. "Suunnitelmaa tekevän kannattaa ottaa huomioon myös muiden unelmat, ei vain omiaan."

"Suunnittelun lähtökohta on, että suunnitelmaa tekevä tuntee paikan, mitä suunnittelee ja ihmiset, jotka siellä toimivat. Suunnitelma yhdistää ne", Mäkelä huomauttaa.

Tällä hetkellä pihasuunnittelussa eniten kiinnostavia aiheita ovat miten eri toiminnat sijoitetaan järkevästi, millaisia kasveja käytetään ja miten pihaan voi sijoittaa hyötytarhan.

"Metsäpuutarha on alkanut kiinnostaa monia ja myös permakulttuurin soveltaminen puutarhaan. Paljon mietitään toiminnallisuutta."

Pihasuunnitelman luonnostelu kannattaa aloittaa isoilla linjoilla. "Jos heti alkaa pikkutarkasti sijoittaa kasveja, voi helposti ajaa itsensä nurkkaan", Mäkelä varoittaa.

Hänen mielestään luonnosteluideointiin saa käyttää reilusti aikaa. "Ensin kerätään riittävästi materiaalia ja sitten suunnitelmaa pelkistetään, kunnes vain helmet jäävät jäljelle."

Vanhan pihan suunnittelussa Mäkelä suosittelee "makustelemaan", mitä pihassa on, ja hahmottelemaan, miten oma elämä sinne muotoutuu.

Pahimpana virheenä Mäkelä pitää, jos suunnittelija ei tutki pihan olosuhteita: mittoja, maaperää ja sitä, miten valo tulee pihalle.

"Nämä kaikki vaikuttavat siihen, miten miellyttävää pihalla on toimia ja miten kasvit viihtyvät. Lähtötiedoissa ja mitoituksessa jo otetaan huomioon, kuinka paljon esimerkiksi auton kääntäminen tarvitsee tilaa, minne lumet kolataan talvella ja minne lumi putoaa katolta."

Kun suuret linjat alkavat olla valmiina, on aika siirtyä yksityiskohtiin. "Valitaan kasvit, pinnoitteet, loksautetaan yksityiskohdat paikoilleen", Mäkelä sanoo.

Hän huomauttaa, että suunnittelussa piirustus ei ole itsetarkoitus. Koko ajan on pidettävä mielessä, että kohde on kolmiulotteinen tila, jossa tehdään ja toimitaan.

"Puutarhassa on aikaulottuvuus. Sen muutos pitää ottaa huomioon niin, ettei suunnittele sellaista, joka on mahdoton hoitaa ja ylläpitää. Pitää tietää omat resurssinsa, millä pihan hoitaa."

Pihasuunnitelma onkin eräänlainen puutarhan mietitty "runko", johon voi tarpeen ja mieltymysten mukaan tehdä muutoksia.

"Kun runko on hyvä, sinne voi sitten sujautella esimerkiksi niitä heräteostoksia, joita puutarhan hoitamisesta kiinnostuneille välillä helposti tulee", Mäkelä sanoo.