Aikuisen pitää itse muistaa ottaa jäykkäkouristusrokote

Maatöitä tekevä tai maatilan eläinten parissa työskentelevä voi altistua jäykkäkouristusbakteerille, jos hän saa haavan, johon pääsee multaa tai muuta epäpuhtautta. Kuva: Maija Partanen

Onko jäykkäkouristusrokotteesi voimassa? Tiedätkö minkä ikäisenä se tulisi käydä uusimassa? THL:n julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan vain joka neljäs suomalainen tietää, minkä ikäisenä jäykkäkouristusrokote tulisi ottaa.

Viime vuonna Suomessa siirryttiin aikuisten jäykkäkouristusrokotteissa uuteen aikatauluun, jossa tehosterokotteet otetaan 25, 45 ja 65-vuotiaana. 65 ikävuoden jälkeen tehoste otetaan 10 vuoden välein, koska elimistön puolustuskyky heikkenee iän karttuessa. Lapset saavat rokotuksen neuvolassa ja koulussa.

”Jos epäilee, että jäykkäkouristusrokotteesta on yli 20 vuotta aikaa, niin silloin rokotus kannattaa hakea iästä riippumatta”, Infektiotautien torjunta ja rokotukset yksikön asiantuntijalääkäri Elina Erra sanoo.

Tarkkaa tietoa aikuisten rokotuskattavuudesta ei ole saatavilla, koska moni ottaa rokotteen esimerkiksi työterveyshuollossa, mistä tiedot eivät kerry valtakunnalliseen rokotusrekisteriin.

Tautitapaukset ovat Suomessa onneksi hyvin harvinaisia. Suomessa jäykkäkouristukseen sairastuu keskimäärin vain yksi henkilö vuodessa. Vielä 1940-luvulla kymmenet suomalaiset sairastuivat jäykkäkouristukseen vuosittain.

"Tässä taustalla on korkea rokotuskattavuus, hyvä haavojen hoito ja hyvä hygienia", Erra sanoo.

Maa- tai metsätaloustöitä tekevä tai maatilan eläinten parissa työskentelevä voi altistua jäykkäkouristusbakteerille, jos hän saa haavan, johon pääsee multaa tai muuta epäpuhtautta. Vain pari prosenttia suomalaisista ei tiedä, mistä jäykkäkouristustartunnan voi saada. Monelle on tuttu tieto siitä, että tartunnan voi saada eläimen puremasta.

"Tartunnan voi saada myös esimerkiksi rikkimenneestä kukkaruukusta, ruosteisesta naulasta tai vaikkapa maakellarin seinämän raapaisemasta haavasta", Erra sanoo.

Jäykkäkouristusbakteerin itiöitä esiintyy yleisesti maaperässä, erityisesti viljelymaassa ja esimerkiksi eläinten suolistossa. Itiömuoto on hyvin kestävä ja sitä voi olla kaikenlaisilla pinnoilla.

Taudin oireena ovat kivuliaat lihaskouristukset. Hoitamattomana tauti johtaa usein kuolemaan ja hoidetuistakin potilaista 1-2 kymmenestä menehtyy.

Tartunnan voi saada ympäri vuoden. Rokote ei sinällään estä tartuntaa, mutta sen avulla elimistö tuottaa vasta-ainetta, joka ehkäisee bakteerin erittämän hermomyrkyn vaikutukset hermostoon. Jo hermostoon kiinnittyneen myrkyn vaikutuksia ei voi estää, joten riittävän vasta-ainetason ylläpito tehosterokotuksin on tärkeää jäykkäkouristuksen ehkäisemisessä.