”Hunajan sokeriverotuottaisi tappioita”
Suomessa valmistellaan lakialoitetta sokerin ja sokerituotteiden kulutuksen verottamiseksi.
Myös hunaja ja hunajatuotteet ovat verotettavien tuotteiden listalla. Niiden tuottoarvioksi on esitetty noin 400 000 euroa vuodessa.
”Toteutuessaan sokerivero saattaa jopa vähentää valtion verotuloja”, sanoo Suomen Mehiläishoitajain liiton toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen.
Heikentynyt kannattavuus vähentäisi mehiläispesien määrää ja mehiläisten tuottamaa pölytyshyötyä. Mehiläispölytyksen vähentyessä hyönteispölytteisten luonnon- ja viljeltyjen kasvien sadot pienenisivät. Samalla pienenisivät niistä saatavat arvonlisä- ja tuloverot.
Jos mehiläispesien määrä vähenee 10 prosenttia, hyönteispölytteisen sadon arvo pienenisi noin 6 miljoonalla eurolla vuodessa.
Vartiaisen mukaan sokeriverotusta selvittävä työryhmä on koonnut verotettavien tuotteiden listan tullinimikkeiden perusteella.
”Olen toiveikas sen suhteen, että hunaja saadaan vielä listalta pois.”
Sokeriverolla pyritään vähentämään sokerin haitallisia terveysvaikutuksia. Tavoitteena on, että verotus kohdistuisi sokeria sisältäviin elintarvikkeisiin ja ottaisi huomioon tuotteiden terveysvaikutukset.
Hunajaan kohdistuva vero ei tue tätä tavoitetta, Vartiainen sanoo. Hunaja sisältää muun muassa rypäle- ja hedelmäsokereita hunajan kosteuspitoisuudesta riippuen noin 80 prosenttia.
”Se ei ole mehiläisten valmistamana luonnontuotteena rinnastettavissa teolliseen sokeriin. Suomalainen kuluttaa keskimäärin vajaat 600 grammaa hunajaa vuodessa.”
Hunaja sisältää todistetusti useita hyvinvointia edistäviä ainesosia, kuten vitamiineja ja hivenaineita. Se on myös antibakteerinen tuote. Myös hunaja-asetuksen mukaan hunaja on mehiläisten valmistama luonnontuote.
Hunajan lisäksi sokerivero rokottaa mehiläistarhaajia korottamalla ruokintasokerin hintaa. Ruokintasokeria käytetään mehiläisten talviruokinnassa noin 25 kiloa mehiläispesää kohti. Muissa EU-maissa ruokintasokeria ei veroteta.
Hunajan tuonti on viime vuodet ollut kasvussa, kun hunajasadot ovat Suomessa jääneet tavanomaista pienemmiksi. Kotimaista hunajaa ei luultavasti riitä kaupoissa kevääseen saakka.
Tuonnin osuus on kasvanut 30 prosentista 40 prosenttiin, kertoo Vartiainen.
”Tuontihunaja pakataan tyypillisesti esimerkiksi Saksassa, mutta hunaja tuodaan kolmansista maista.”
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
