Maataloustuotannon kasvusiirtymässä kehitysmaihin
Kuva: Viestilehtien arkistoMaailma tarvitsee vuonna 2050 ruokaa 60 prosenttia enemmän kuin nyt. Se on YK:n maatalousjärjestön Faon uusin, tulossa oleva arvio. Vielä viime vuonna Fao laski tuotannon lisäystarpeeksi 70 prosenttia.
Teollisuusmaiden talousjärjestö Oecd ja Fao viittaavat arvioon maatalousennusteessaan, joka julkistettiin toissa viikolla.
Ruuan tarvetta lisää väestön kasvu ja elintason nousu. Kotieläintuotteiden kulutuksen kasvu vaatii lisää rehujen tuotantoa.
Lisää ruokaa tarvitaan myös siksi, että nyt maailmassa kärsii nälästä lähes miljardi ihmistä, joka seitsemäs maapallon asukas.
Fao asettaa tavoitteeksi, että ruuan määrä vastaa keskimäärin 3 070 kaloria henkeä kohti päivässä.
Tuotannon lisäystarpeeksi Fao laskee 200 miljoonaa tonnia lihaa ja 940 miljoonaa tonnia viljaa.
Lisää ruokaa tarvitaan ennen muuta kehitysmaissa. Maailman väestönkasvu painottuu Afrikkaan ja Intiaan. Muualla väestönkasvu on tasaantumassa; teollisuusmaissa sitä pitää yllä maahanmuutto.
Vuoteen 2020 mennessä maailmassa on 7,6 miljardia ihmistä, noin 600 miljoonaa enemmän kuin nyt. Vajaassa kymmenessä vuodessa maailman väkiluku kasvaa 8 prosenttia.
Oecd ja Fao uskovat, että myös maataloustuotanto kasvaa nopeimmin kehitys- ja kehittyvissä maissa. Ne ennustavat kehitysmaissa kasvuksi 1,9 ja teollisuusmaissa 1,2 prosenttia vuodessa seuraavien kymmenen vuoden ajan.
Kaiken kaikkiaan maailman maataloustuotannon kasvuvauhti kuitenkin hidastuu. Menneinä vuosina se on ollut yli 2 prosenttia vuodessa, kun tuleville vuosille ennuste on 1,7 prosenttia.
Tuotannon kasvun ennustetaan hidastuvan, vaikka hintojen ennustetaan pysyvän pitkän ajan keskiarvoa parempina. Viime vuosien huippuhintoihin järjestöt eivät usko muuten kuin poikkeusvuosina: satovaihtelut ja energian hinta heiluttavat hintoja jatkossakin, sillä varmuusvarastot pysyvät pieninä.
Kehittyvissä maissa maataloustuotanto kasvaa, koska siellä on vielä saatavissa lisää maata viljelyyn ja viljelytekniikkaa voidaan parantaa.
Tosin kaikkialla on vielä mahdollisuus tehostaa tuotantoa ainakin jonkin verran. Fao laski viime vuonna, paljonko sadot olivat vuonna 2005 jäljessä silloisesta taloudellisesti saavutettavissa olevasta maksimista. Teoreettinen maksimi määriteltiin muun muassa viljelykokeiden perusteella.
Kattoa hipoo jo Itä-Aasia eli Japani ja Kiina. Samaa tasoa ovat EU:n rikkaimmat maat mukaan luettuna Länsi- ja Etelä-Suomi.
Lähellä kattoa ovat myös maailman vilja-aitat Pohjois-Amerikassa sekä Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Eniten lisäysvaraa on Afrikassa.
Tilannetta muuttaa ajan mittaan se, että ilmastonmuutos heikentää maatalouden tuotantonäkymiä ennestään lämpimimmissä maissa.
Tulevina vuosina maailman maatalouskauppaa valtaavat entistä enemmän nopeasti kehittyvät maat, jotka eivät kuulu sen enempää rikkaimpiin kuin köyhimpiinkään.
Ennusteessa niitä ovat etenkin Brasilia, Kiina, Indonesia, Thaimaa sekä Venäjä ja Ukraina. Myös Kazakstanin uskotaan rynnivän viljamarkkinoille nimenomaan myyjänä.
Ennusteen mukaan enemmistö maailmankaupan maataloustuotteista tulee kehitysmaista vuoteen 2021 mennessä. Poikkeuksena on vilja.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
