Tänään vihdoin sopu EU:n elvytyksestä ja maatalousrahoista? – Suomen tavoite avustusten laskusta leikkaa reippaasti maaseudun kehittämisbudjettia, Suomen toiveena "maaseutukirjekuori"
Suomea tituleerataan osaksi nuukaa nelikkoa, joka tavoittelee avustusten määrän laskua 750 miljardin elvytyspaketissa.
EU-johtajat ovat neuvotelleet Brysselissä perjantaista lähtien. Kuvassa Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ja Suomen pääministeri Sanna Marin. Kuva: Mario SalernoEU-huippukokous jatkuu Brysselissä jo neljättä päivää.
Niin kutsuttu nuuka nelikko (Ruotsi, Hollanti, Itävalta ja Tanska) ja porukan kanssa lähentynyt Suomi ovat saaneet viime yön aikana neuvoteltua avustusten osuutta EU:n elvytyspaketissa alaspäin, useat kansainväliset mediat kertovat.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin uusimmissa ehdotelmissa avustusten osuus olisi 390 miljardia euroa 750 miljardin euron elvytyspaketista. Ranskan mielestä avustusten määrä ei saisi laskea alle 400 miljardiin euroon, ja yhteiseen pöytään palataan taas maanantaina illalla.
Kyseessä on kuitenkin jälleen yksi monista ehdotuksista, ja uusia lukuja odotetaan Micheliltä vielä myöhemmin maanantaina.
Tähän mennessä neuvottelut ovat liittyneet nimenomaan 750 miljardin koronaelvytysvälineeseen sekä sen sisältämien avustusten ja lainojen suhteeseen. Niukka nelikko ja Suomi haluavat koronaelpymisestä lainapainotteisen, kun taas Etelä-Eurooppa, Ranska ja Saksa avustuspainotteisen.
Neuvotteluiden loppuvaiheeseen jää vielä monia muita sovittavia teemoja, kuten EU:n seitsemän vuoden budjetin koko, oikeusvaltioperiaatteeseen sitoutuminen osana tulevaa EU-rahoitusta sekä Suomelle tärkeät "maaseutukirjekuoret".
Maatalousvaroja jaetaan vuosille 2021–2027 elpymisvälineen ja EU:n maatalousbudjetin kautta. Suomen tavoitteena on ollut pitää maaseudun kehittämisen rahoitus nykyisellä tasolla.
Toukokuussa julkaistu komission ehdotus osoittikin maaseudun kehittämiseen 24 miljardia euroa (vuoden 2018 hinnoissa) aiempaa budjettiehdotusta enemmän. Tästä 15 miljardia tulisi jäsenmaille elpymisvälineen kautta.
Komission ehdotus ylitti Suomen tavoitteet, joiden mukaan maaseudun kehittämiseen tulisi saada 10 miljardia euroa enemmän kuin komissio kaksi vuotta sitten esitti.
Viikonlopun pitkät neuvottelut asettavat kuitenkin paineita leikata maaseudun kehittämisrahoituksesta, joka ei kaikille jäsenmaille ole niin merkittävä kuin Suomelle.
Karkeasti voidaankin sanoa, että mitä enemmän avustusten määrää koronaelvytyskokonaisuudessa kasvatetaan, sitä enemmän leikkauspainetta maaseuturahoihin kohdistuu. Politicon tuoreimpien tietojen mukaan elpymisvälineestä jaettava maaseudun kehittämistuki laskisikin EU-maiden neuvotteluissa 15 miljardista 7,5 miljardiin.
Mikäli maaseuturaha elvytyspaketissa säilyisi noin 10 miljardissa, Suomen saanto maaseudun kehittämisessä pysyisi suurin piirtein nykytasolla, neuvottelulähteet kertovat. Suomella on kuitenkin tavoitteena saada maaseutukirjekuori, eli bonus, jolla mahdollisia leikkauksia voidaan paikata.
Suomi sai viime budjettikaudella 500 miljoonan euron kirjekuoren maaseudun kehittämiseen budjettineuvottelujen päätteeksi.
Politico kertoo, että osalle jäsenmaista on jo luvattu kirjekuorirahoitusta. Median mukaan jakamatta on vielä 800 miljoonaa euroa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron arvioi maanantaina päivällä, että mahdollisuudet sopuun ovat käsillä, mutta yksityiskohdista tulee vielä neuvotella.
"Jos tänään ei ole kompromissin henkeä ja kunnianhimoa, on riskinä, että palaamme vaikeaan hetkeen, ja tiettyjen huolena on, että se käy vielä kalliimmaksi", presidentti sanoi.
Lue myös.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
