Nurmella toimiva kaasulaitossuunnitteilla Kouvolaan
Biokaasulaitos käyttäisi jopa miljoona kiloa nurmea vuodessa. Nurmi on tarkoitus hankkia Kouvolan lähialueilta. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoKouvolaan suunniteltu suurehko KSS Energian ja Gasumin biokaasulaitos tarvitsee nurmea 6 000 hehtaarin alueelta. 4 000 hehtaarille on jo tiedossa tuotantoon valmiita maatiloja, liiketoimintajohtaja Markku Tommiska KSS Energiasta kertoo.
Sata gigawattia energiaa vuodessa tuottavan laitoksen rakentamisesta tehdään jatkopäätös toukokuussa.
30–40 miljoonaa euroa maksavan laitoksen rakentaminen riippuu investointikustannuksista.
”Mitä lähempänä 30 miljoonaa euroa, sen todennäköisemmin se rakennetaan”, Tommiska sanoo.
Laitoksen uskotaan saavan valtiolta investointitukea.
Laitoksen sijoituspaikkaa ja raaka-aineen saantia on selvitelty talven aikana. Sijoituspaikaksi tulee joko UPM:n Myllykosken tehdasalue tai Kymenlaakson Jätteen Anjalankosken Hyötyvirta.
Päätös paikasta tehdään vuoden 2013 alkupuolella.
Myllykosken vahvuus on jo paikalla olevat rakennukset, tiet ja palvelut. Anjalankosken Hyötyvirta on kierrätysmateriaalien yrityskeskittymä.
Molempien paikkojen etu on sijainti viljelyalueella sekä läheinen kaasuverkko, johon biokaasu syötetään.
Laitoksen rakentaminen aloitettaisiin vuonna 2013 ja se valmistuisi 2014. Laitos tuottaisi vuodessa kaasua 4 000 autoon.
Laitoksen raaka-aineeksi on tarkoitus hankkia peltoenergiaa lähiseudulta. Nurmea tarvitaan jopa miljoona kiloa vuodessa.
Biokaasun tuotantoon sopivat esimerkiksi timotei, nadat ja apila, jotka pystytään korjaamaan nykyisellä nurmirehukoneketjulla.
Pro Agria on kysellyt lähiseutujen viljelijöiltä halukkuutta nurmen viljelyyn biokaasuksi ja kiinnostusta on ollut. ”Ilman sitoumuksia on jo tiedossa, että halukkaita viljelyyn olisi 4 000 hehtaarin alalta”, Tommiska kertoo.
Kouvolan seutu sopii hyvin energianurmen tuotantoon, koska alueella on melko vähän kotieläintiloja, jotka tarvitsevat nurmirehua.
Laitoksen arvioidaan työllistävän reilut 20 henkilöä raaka-ainetuotannosta valmistukseen.
Gasumin mukaan tehdyissä kokeissa esimerkiksi apila ja timotei ovat näyttäneet sopivan mädätykseen hyvin.
Seudun viljanviljelijät ovat hankkeesta erittäin kiinnostuneita, sillä vuoroviljely parantaa viljasatoa ja nurmea voi tuottaa energiaksi myös kesantopelloilla.
Biokaasulaitoksella syntyy lisäksi sopivaa lannoitetta pelloille.
JOUKO KYYTSÖNEN
MARKKU TOMMISKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
