vierasyliö Viimeinen dinosaurussammuttaa valot?

Mikäli uutisia on uskominen, maatalous ui syvissä vesissä ja maanviljelijät kuolevat sukupuuttoon.

Onko maatalousyrittäjyys kuitenkaan niin kamalaa hommaa, kuin meidän annetaan ymmärtää? Ei todellakaan!

Pysähdytään hetkeksi miettimään niitä asioita, joista maatalousyrittäjän kannattaa olla onnellinen:

Päästäkseen maatalousyrittäjäksi, täytyy hankkia maata. Voit pitää itseäsi todella onnekkaana, mikäli synnyit maatilalla.

Maatilan lapsilla on reilu ja vankka ote elämään: heillä on maalaisjärkeä. Lisäksi maatilan lapset oppivat tekemään töitä pienestä pitäen ja se jos mikä on etu työmarkkinoilla.

Aikoinaan ajateltiin, että tilaa jää jatkamaan lapsista se, jota ei kannata kouluttaa. Nykyisin tilanne on toinen, sillä maatalousyrittäjän työ on monialaista ja vaativaa. Ja sehän on pelkästään ihanaa, sillä mikään ei ole pahempaa kuin työ ilman haasteita!

Sukupolvenvaihdos tilalla ei ole aina yksinkertainen. Ensin tarvitset koulutuksen. Koulutusvaihetta ei pidä aliarvioida, sillä maatalous on yrittäjyyttä.

Pärjätäkseen täytyy osata laskea euroja. Mikäli pääsit tilanpidon alkuun ollessasi vielä nuori, saat olla onnellinen siitäkin.

Meillä Suomessa on ollut tähän saakka loistava luopumistukijärjestelmä, jonka avulla nuoret ovat päässeet tilanpitoon ajoissa. Järjestelmä on yksi syy siihen, miksi meillä Suomessa nuorten viljelijöiden osuus on suurempi kuin keskimäärin EU:ssa.

Ja onni on myös suomalainen kulttuuri, jossa vanha isäntäpari muuttaa useimmiten pois tilalta antaen tilaa nuorille.

Mahdollinen perheenlisäys, tuotantoinvestoinnit ja paljon työtä on haasteellinen yhtälö. Rakkaat maatalousyrittäjät, tässä tilanteessa on jälleen onni syntyä Suomeen.

Meille on aikoinaan rakennettu tuottajien sosiaaliturvaksi lomitusjärjestelmä, jotta maatalousyrittäjä voi olla joskus lomalla, pitää äitiyslomaa tai sairastua. Se jos mikä edistää ihmisten ja eläinten hyvinvointia!

Kehitettävää tuossa järjestelmässä olisi, mutta kanssasisaret ja -veljet Euroopassa eivät ole moisesta kuulleetkaan!

Tililläsi on harvoin rahaa, mutta, kannattavuusongelmista huolimatta, maatalousyrittäjyydellä tulee kyllä toimeen. Rikastumisen vaaraa tuskin on.

Eikö elämänlaatu, läheiset ja oma jaksaminen ole kuitenkin tärkeämpää kuin raha?

Maatalousyrittäjillä on aina kädet täynnä töitä, mutta se vapaus! Se on onni, josta kannattaa olla kiitollinen.

Suomikin on ihan hyvä maa. Unohdetaan hetkeksi ne ympäristöluvat ja tukitarkastukset ja muut byrokraattiset yrittäjyyden esteet.

Kyllä, sinulla on paperitöitä yllin kyllin, mutta kukaan ei vahdi työtuntejasi. Voit lähteä kesken työpäivän lapsesi kanssa vaikkapa retkelle, jos sinusta tuntuu siltä. Tai voit ottaa parin tunnin tirsat sadepäivänä ruuan päälle.

Näet selvästi omien kättesi jäljet, samoin tekemättä jättämiset. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta mielestäni maatalousyrittäjän työ on maailman paras työ.

Tuottajia tökitään välillä neulalla, rautanaulalla ja joskus ihan moukarillakin, mutta silti me sopeudumme.

Mieleeni muistui amerikkalaisen yritysjohtajan dinosaurusvertaus. Se sopii hyvin myös maatalouteen. Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon, mutta tiedätkö miksi? Ne eivät kyenneet sopeutumaan tarpeeksi nopeasti muutoksiin.

Kokemukseni mukaan nuoret viljelijät ovat oikeita kameleontteja, koska työ niin vaatii. Joskus meiltä vaaditaan kohtuuttomia, mutta mehän pärjätään!

Opiskeluaika on loistavaa verkostoitumisaikaa. Mikäli kyseinen vaihe jäi elämättä, maaseutunuorten toiminta on loistava toinen mahdollisuus: laaja samanhenkisten nuorten verkosto lisää jaksamista ja elämäniloa.

Ja onneksi some on keksitty, osalliseksi pääsee myös kotoa. Yhteisöissä on aina myös vaaransa: kateus toisia yrittäjiä kohtaan on pahinta, mitä voimme toisillemme tehdä. Muistetaan siis kannustaa toisia, sillä jonakin päivänä tukea voi tarvita itse kukin.

Kesän aikana maaseutunuorten kokoontumisia on ollut ympäri Suomea. Niissä on ollut iloa ja naurua sekä Kesäkissan aiheuttamaa ihastusta ja hämmennystä.

Ja entäs maaseutunuorten kalenterin saavuttama huomio! On ensimmäinen kerta pitkään aikaan, kun maatalousyrittäjät ovat päässeet mediaan jonkun myönteisen asian vuoksi. Ja siitä olemme onnellisia!

Jos teemavuoden aikana saamme nostettua maaseutuyrittäjien imagoa myönteisemmäksi, olemme onnistuneet. Työsarka ei tältä osin pääty maaseutunuorten teemavuoteen tai rajoitu MTK:n toimintaan, vaan jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa ympäristön mielipiteeseen maatalousyrittäjyydestä.

Eihän olla dinosauruksia, eihän? Mitä jos sisuunnuttaisiin porukalla ja päätettäisiin, että selvitään?

Arvostetaan omaa työtämme ja puhutaan siitä kunnioittavasti muille, erityisesti lapsillemme. Muistetaan tehdä työtämme IntoHimolla: totuus on, että maailma tarvitsee meitä.

Aurinkoista syksyä!

TUIJA KORHONEN

Kirjoittaja on Maaseutunuorten teemavuoden järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.

Avaa artikkelin PDF