päivän punkti Paljonko on tarpeeksi
Demarien entinen kansanedustaja Markus Aaltonen laukaisi osuustoimintapäivän paneelissa mielenkiintoisen havainnon.
Kun valtionyhtiöistä poistettiin hallintoneuvostot, tilalle astuivat johtajien sopimuksia räätälöivät konsulttitoimistot. Nyt jokaisessa isossa firmassa johtajalle tehdään sitouttamis-, kannustus-, allekirjoitus- ja ties mitä korvaussopimuksia.
Paras tai pahin esimerkki julkisuudessa on Finnair.
Hallintoneuvostot poistettiin aikoinaan julkisen paineen takia. Yksi paineen luoja oli media. Hallintoneuvostojen sanottiin olevan poliitikkojen ruokapöytä, jollaisia kunnon yhtiössä ei tarvita.
Hallintoneuvostot lopetettiin, jotta pahat poliitikot eivät pääsisi määräilemään yritysten asioita. Sanomatta jäi, että hallintoneuvostojen rooli ei olekaan määräillä. Niiden tehtävä on valvoa hallitusta ja toimivaa johtoa.
Kekkosen ja vielä Koivistonkin aikaan valtionyhtiöiden pääjohtajien palkat olivat järkevissä mitoissa. Yhtään pääjohtajan paikkaa ei jäänyt täyttämättä sen takia, että johtaja tienasi vain kymmenen kertaa sen, mitä työmies. Nyt ero saattaa olla satakertainen.
Uolevi Raadet ja kumppanit olivat kovia johtajia, jotka kyllä saivat hyvää palkkaa, mutta eivät kohtuutonta. Heidät muistetaan saavutuksista, ei optioista.
On tärkeää, että johtajia palkitaan. Mutta yhtä tärkeää on, että palkitsemisissa on selvät säännöt. Ahneudella ei ylärajaa ole. Tauti on sama, olipa kysymys valtioyhtiöstä, yksityisestä yhtiöstä tai osuustoimintayrityksestä.
Omistaja viime kädessä päättää, missä rajat ovat. Jos omistaja ei sitä tee, saa syyttää itseään. Kuten valtio nyt joutuu tekemään.
Politiikoista kansalaisrohkeutta on osoittanut Ben Zyskowicz, joka on useaan otteeseen arvostellut kovasanaisesti ahneuden ideologiaa. Zyskowiczin sanoilla on painoa ehkä tavallistakin enemmän, koska hän on kokoomuslainen. Suurin osa yritysjohtajista äänestää kokoomusta.
Paljonko sitten on tarpeeksi ja missä ovat kohtuuden rajat?
Vanha totuus on, että liika on liikaa, mutta kohtuus taas on liian vähän.
Se on aivan riittävä syy siihen, että valtionyhtiöhinkin palautetaan rehellinen poliittinen ohjaus.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
