Eikö historia opeta mitään?
Maailmanpolitiikan peruskuviot eivät ole muuttuneet. USA on maailmanpoliisi ja sen sotapotentiaali on edelleen suurempi kuin muun maailman yhteensä. USA:n ainoa heikkous on väestöön ja elintasoonsa nähden aivan liian pienet luonnonvarat.
Maailman raaka-ainealueiden hallinnasta on taisteltu 1800-luvun lopulta alkaen, ja se taistelu jatkuu. Aluksi se oli Euroopan maiden keskinäistä kisaa, kunnes Natsi-Saksa, aikanaan maailman suurin sotilasmahti, teki tunnetut virheensä, joista lienee kohtalokkain oli lännessä käytävän sodan ohella hyökkäys Venäjälle tavoitteena valloittaa Venäjän suurten luonnonvarojen hallinta.
Natsi-Saksalle kävi niin kuin kävi, ja pieni Suomi sai siitä osansa. Euroopan maiden merkitys maailmanpolitiikassa romahti, mutta USA rikastui ja sen merkitys kasvoi ylivertaiseksi niin taloudellisesti kuin sotilaallisestikin, vain Neuvostoliitto uhmasi USA:n sotilaallista ylivaltaa.
Nyt Neuvostoliittoa ei ole, mutta Venäjä on ja Venäjällä on edelleen asukaslukuun ja elintasoonsa nähden mittaamattoman suuret luonnonvarat, ja ne kiinnostavat suurvaltajohtajia. Mitt Romney, USA:n mahdollinen seuraava presidentti, sanoi sen ääneen. Romneyn mukaan Venäjä on USA:n päävastustaja maailman politiikassa. Miksi ei Kiina? Venäjä on kiinnostavampi sen luonnonrikkauksien ja USA:n strategien kuvitteleman epävakauden takia.
USA ei tarvitse sotilaallisesti Natoa, eikä liittolaisia sotilasmahtinsa vahvistamiseksi, ei Georgiaa, eikä Ukrainaa Suomesta puhumattakaan. USA tarvitsee satamia, lentokenttiä, ilma- ja maa-alueen käyttöä ja tukikohtia mahdollisimman läheltä sen päävastustajaa. Miksi pienen Suomen pitää taas lähteä maailman suurimman sotilasmahdin liittolaiseksi ja myötäsotijaksi, eikö historia opeta mitään?
Jaakko Ylitalo
fil.maist.
Rovaniemi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
