Omakotiliitto: Rakentamisen lupien hinnat jo kipurajalla mt SANOO SUOMEKSI [Suunnittelutarveratkaisu] tarvitaan usein asemakaava-alueen ulkopuolella, kun halutaan rakentaa uusi rakennus tai laajentaa olemassaolevaa merkittävästi.
Oulun yhdyskuntalautakunta hylkäsi tiistain kokouksessaan suunnittelutarveratkaisun taksaan esitetyn jättikorotuksen.
Hinta nousee 3 prosenttia esitetyn 332 prosentin sijaan ensi vuonna.
Esitys olisi nostanut suunnittelutarveratkaisun hinnan ensi vuonna 2 460 euroon.
Tänä vuonna yhdyskuntalautakunnan myönteinen päätös ratkaisusta maksaa 569 euroa ja kielteinen 278 euroa.
Suunnittelutarveratkaisu haetaan ennen rakennuslupaa.
Se tarvitaan usein, kun asemakaava-alueen ulkopuolelle halutaan rakentaa esimerkiksi omakotitalo, hevostalli, konehalli, varasto tai sauna.
Oulussa ajatuksena oli, että lupien taksat vastaisivat aiempaa paremmin työmäärää, mikä niiden käsittelyyn käytetään.
Jyväskylä on projektipäällikkö Jarmo Matikaisen mukaan seurannut hinnankorotuksissa valtion maltillista linjaa.
Suunnittelutarveratkaisun hylätty päätös maksaa yleensä puolet myönteisestä.
”Hinta ei tule työmäärän mukaan, kielteisessä päätöksessä on enemmän työtä kuin myönteisessä. Kielteisen alempi hinta lievittää hakijan harmia”, Matikainen sanoo.
Matikaisen mukaan veronmaksajat subventoivat rakentajia: suunnittelutarveratkaisun käsittely maksaa taksaa enemmän.
Johtava lakimies Ulla Hurmeranta Kuntaliitosta pohtii, onko suunnittelutarveratkaisujen käsittelyn tukeminen verorahoilla moitittavaa vai ei.
”Kuntaliitto kannustaa perimään maksut täysimääräisinä.”
Hurmeranta ei usko, että lupamaksut ohjaisivat rakentamista naapurikuntaan. ”Lupamaksut eivät ole kilpailutekijä. Ihmiset valitsevat asuinpaikkansa muilla periaatteilla.”
Laki ei velvoita kuntia perimään maksuja vaan antaa siihen mahdollisuuden, Hurmeranta muistuttaa. ”Ottaen huomioon kuntien talouden maksutulotkin ovat tärkeitä.”
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen huomauttaa, että rakentamisen lupien hinnat ovat jo kipurajalla.
Pientalojen rakentaminen on alamaissa. Rakennusteollisuus RT:n mukaan tänä ja ensi vuonna omakotitalojen aloituksia kertyy vain 6 000, mikä olisi tilastointihistorian pienin määrä.
”Lupien hinnat tuntuvat pieniltä, kun niitä vertaa talopaketin hintaan. Muihin lupiin verrattuna ne ovat isoja”, Savolainen sanoo.
”Rakennussäädökset nostavat pientalojen rakentamiskustannuksia. Kun kaikki kustannukset nousevat, pientalot eivät kohta ole kaikkien ulottuvilla.”
Lupajärjestelmän sähköistäminen voisi Savolaisen mukaan tuoda säästöjä.
”Myös käytännöt yhtenäistyisivät. Lainsäädäntöä tulkitaan nyt eri tavoilla eri kunnissa”, sanoo Savolainen.
Kuntaliiton kyselyyn keväällä vastanneista 215 kunnasta 11 prosentissa on käytössä sähköinen palvelu, jossa on mahdollista täyttää hakijan tiedoilla esitäytetty lomake.
Suomessa tehdään vuosittain 2 000–3 000 suunnittelutarveratkaisua.
Oulussa niitä tehdään noin 40 vuodessa, Lahdessa 5–10.
Jyväskylässä haetaan vuosittain satakunta suunnittelutarveratkaisua. 85–90 prosenttia menee läpi.
”Pääosin hylkäykset johtuvat siitä, että alueelle on jo rakennettu paljon, joten sinne tarvitaan kaava ohjaamaan maankäyttöä, tai siitä, että joku yksityinen maanomistaja on saanut enemmän rakennuspaikkoja kuin muut”, Matikainen kertoo.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
