Kepa vaatii lisää rahaa kehitysmaiden ilmastohankkeisiin
Ilmastorahoitus ei ole hyväntekeväisyyttä. Teollisuusmaat ovat saastuttamisestaan velkaa kehitysmaille, jotka nyt kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista.
Näin totesi Niklas Kaskeala, kehitysyhteistyötä edistävien kansalaisjärjestöjen kattojärjestön Kepan asiantuntija keskiviikkona.
Kepan mielestä on väärin, että Suomi rahoittaa kehitysmaiden ilmastotoimia kehitysyhteistyövaroista.
Ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista pitäisi järjestön mukaan tukea kehitysavun lisäksi, ei sen osana.
Ilmastorahoitus on yksi Varsovassa marraskuun puolivälissä järjestettävän YK:n ilmastokokouksen teemoista.
Euroopan unioni lupasi Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009, että jäsenmaat rahoittavat kehitysmaiden ilmastohankkeita 7,2 miljardilla eurolla, josta Suomen osuus vuosien 2010–2012 aikana oli yhteensä 110 miljoonaa euroa.
Rahoituksen määrä on kasvanut viime vuosina ja se on tarkoitus kasvaa jatkossakin.
Arviot Suomen vuosittaisesta budjettirahoituksesta liikkuvat Kepan mukaan 70–200 miljoonan välillä.
Perinteisen budjettirahoituksen lisäksi Kepa ehdottaa rahoituslähteeksi esimerkiksi päästöhuutokaupan tuottoja ja fossiilisten polttoaineiden tukien siirtämistä ilmastohankkeisiin.
Kepa mielestä monien muiden maiden ohella Suomi kikkailee rahoituksessa ja raportoi hankkeita kahteen kertaan.
”Köyhyyden vähentämiseen korvamerkittyjä määrärahoja käytetään ilmastonmuutoksen hillintään”, Kaskeala sanoi.
Esimerkiksi Suomi rahoittaa Tansaniassa metsävarojen inventointia ja metsäsuunnittelua. Vuosina 2009–2014 inventointia rahoitetaan kehitysapuvaroista noin neljällä miljoonalla eurolla. Siitä 40 prosenttia on luokiteltu ilmastorahoitukseksi.
Kepan mielestä kehitysapuvarojen käyttö ilmastorahoitukseen on vanhan rahan kierrätystä. Kööpenhaminan sopimuksen mukaisesti ilmastohankkeita pitäisi rahoittaa lisärahalla.
”Ilmastorahoitus ja kehitysapu ovat erillisiä lupaksia”, järjestö toteaa.
Järjestöä harmittaa myös, ettei Suomi ole onnistunut saavuttamaan Eurooppa-neuvoston asettamaa päätöstä.
Sen mukaan jäsenmaiden kehitysavun määrä tulee olla 0,7 prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
