Jäät ovat tavallista ohuempia
Suomen ympäristökeskuksen mukaan tammikuun alkupuolen pakkaset jäädyttivät maan etelä- ja keskiosan suuria järviä. Lapissa mitattiin ennätysohuita jäitä, muun muassa Inarilla ja Kevojärvellä.
Tammikuun lopulla alkaneet ankarat pakkaset eivät ole ehtineet kasvattaa jäitä suuremmin.
Tammikuun päättyessä jäänpaksuus oli etelässä pääosin alle 20 senttiä, maan keskiosassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 15–40 senttiä ja Lapissa 30–40 senttiä.
Jäät ovat yleisesti 5–30 senttiä ajankohdan keskiarvoa ohuempia. Ainoastaan Kilpisjärvellä mitattiin lähes keskimääräisen paksuinen jää, 58 senttiä.
Pakkasjaksosta huolimatta jäänpaksuus ei kuitenkaan välttämättä kasva paljoa, jos jään päällä on paksulti eristävää pakkaslunta.
Maan etelä- ja keskiosan järvillä jäät ovat vielä monin paikoin heikkoja, eikä ajoneuvoilla kannata vielä sinne mennä.
Jään kokonaispaksuudesta osa on lumesta muodostunutta kohvajäätä, joten pelkkä kokonaispaksuus ei kerro kaikkea kantavuudesta.
”Kireän pakkasen myötä hyyde ja jäätyminen nostavat jokien vedenkorkeuksia monin paikoin”, kertoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.
Tämän vuoksi vedenkorkeudet ovat tavanomaista korkeammalla muun muassa Kymijoessa, Eurajoessa, Merikarvianjoessa, Siikajoessa, Iijoessa, Kalajoessa, Pyhäjoessa ja Kemijoessa.
Kymijoella elykeskus on pyrkinyt hillitsemään hyydepatojen aiheuttamaa haitallista vedenkorkeuden nousua paikallisesti räjäytyksin. Siikajoessa hyyde on nostanut vedenkorkeutta lähes kaksi metriä, keskimääräisen kevättulvan tasolle, mutta nousu on nyt pysähtynyt.
Kireiden pakkasten ennustetaan jatkuvan koko maassa ensi viikon alkupuolelle asti, ja näinmyös hyydeongelmat saattavat jatkua.
Talvisen sään seurauksena järvien vedenkorkeudet ja jokien virtaamat ovat laskussa ja laskevat edelleen helmikuun aikana.
Lumikuormat eivät ole tällä hetkellä missään päin Suomea poikkeuksellisen suuria, vaikka lunta onkin satanut runsaasti tammikuussa.
”Lumen vesiarvo on suurimmassa osassa maata ajankohdalle tyypillinen tai sitä pienempi”, toteaa hydrologi Heidi Sjöblom Suomen ympäristökeskuksesta.
Nopeinta lumikuormankasvu on ollut etelärannikolla tammikuun puolivälin paikkeilla, jolloin se kasvoi noin 30 millimetriä kymmenessä päivässä.
Lapin lounais- ja eteläosassa sekä Koillismaalla, Kainuussa ja osassa Pohjois-Karjalaa lumen vesiarvo oli tammikuun lopussa enimmäkseen 100–120 millimetriä eli lumikuorma oli 100–120 kiloa neliömetrillä, paikoitellen enemmänkin.
Muualla maan pohjoisosassa vesiarvo oli pääosin 70–100 millimetriä.
Maan etelä- ja keskiosassa lumen vesiarvo vaihteli lounaisrannikon 20 millimetristä Kymenlaakson ja Keski-Suomen maakuntien enimmillään 80 millimetriin.
Lunta oli Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa monin paikoin tavallista vähemmän. Muualla lumen vesiarvo oli enimmäkseen lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
Pohjaveden pinnat ovat suuressa osassa maata 10–40 senttiä yli ajankohdan keskiarvon.
Maan itäosassa pohjavedenkorkeudet ovat lähellä keskimääräistä. Talvinen sää on kääntänyt pohjavesien pinnat laskuun koko maassa.
Routaa oli tammikuun lopussa maan etelä- ja keskiosissa vasta 0–10 senttiä, mutta pohjoisessa routakerros vaihtelee 5–20 sentin välillä.
Routaa on keskimääräistä vähemmän lähes koko maassa.
MT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
