Entinen pääministeri Katainen kuuden miljardin sopeutuksesta: ”Sitä kannattaa verottaa vähiten, mitä halutaan lisää”
”Budjettisopeutusta voi tehdä leikkaamalla menoja, nostamalla veroja tai tekemällä rakenteellisia uudistuksia. Nyt ollaan ilmiselvästi tilanteessa, jossa hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen vaatii käyttämään kaikkia kolmea”, Sitran yliasiamies sanoo.
Jyrki Kataisen hallitus kehyriihessä Säätytalossa maaliskuussa 2013. Kuva: Jaana KankaanpääHallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) kasaa Suomelle parhaillaan hallitusta, jonka tulisi löytää julkisen talouden tasapainottamiseksi kuuden miljardin euron säästöt.
Mutta on sitä säästetty ennenkin.
Suomen pääministerinä vuosina 2011–2014 toiminut Jyrki Katainen (kok.) muistuttaa MT:lle olleensa aikanaan samalla asialla.
”Minun melko laajapohjaisen hallitukseni aikana tehtiin yli kuuden miljardin euron budjettisopeutukset. Se tarkoitti menoleikkauksia ja verojen korotuksia, mutta myös kuuden prosentin alennusta yhteisveroon”, Katainen sanoo.
Veronalennus oli Kataisen mukaan kilpailukykyä vahvistava rakenteellinen toimi, jonka johdosta yhteisöveron tuotto on kasvanut ja Suomen kilpailukyky parantunut.
”Nyrkkisääntönä on yleisestikin, että kannattaa verottaa vähemmän sitä, mitä halutaan lisää eli työtä ja investointeja, ja enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän eli esimerkiksi päästöjä.”
Kataisen hallitusta kutsuttiin sateenkaarihallitukseksi, sillä se käsitti kuusi puoluetta oikealta vasemmalle. Sopeutusten tekeminen ei ollut helppoa, ja niin vasemmistoliitto kuin vihreätkin jättivät hallituksen kesken kauden perusturvaleikkausten ja Fennovoima-päätöksen vuoksi.
Katainen sanoo, ettei hänen hallituksensa saanut sosialidemokraattien vastustuksen vuoksi läpi eläkeuudistusta eikä kuntauudistusta, joista kumpikin olisi ollut ”rahanarvoista tavaraa”. Valmistelua kuitenkin tehtiin, ja seuraava, Juha Sipilän (kesk.) hallitus ryhtyi toimeen.
”Budjettisopeutusta voi tehdä leikkaamalla menoja, nostamalla veroja tai tekemällä rakenteellisia uudistuksia. Julkisen talouden näkökulmasta näiden vaikutus on sama. Nyt julkiset menot kasvaneet niin paljon, että ollaan ilmiselvästi tilanteessa, jossa hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen vaatii käyttämään kaikkia kolmea.”
Kataisen mukaan hänen hallituksensa ei pystynyt tekemään rakenteellisia uudistuksia, vaan joutui säästämään budjetista.
Sopeutustoimista ja rakenneuudistuksista huolimatta kestävyysvajetta ei saatu vaalikauden aikana kurottua umpeen eikä valtion velkasuhdetta käännettyä laskuun, todetaan valtiovarainministeriön raportissa. Tosin rakenteellisten uudistusten vaikutus ei välttämättä näy yhden vaalikauden tarkastelussa.
Sipilän hallitus taas selvisi pienemmällä, noin yhden miljardin budjettisopeutuksella, mutta teki muun muassa kilpailukykysopimuksen ja vähensi kuntien tehtäviä, vaikka kuntauudistus ei toteutunutkaan.
Antti Rinteen (sd.) ja sen jatkona Sanna Marinin (sd.) hallitus kohtasi muun muassa koronaviruksen ja Venäjän hyökkäyssodan, ja mittavat menolisäykset kasvattavat julkisen talouden alijäämää tänä vuonna viisi miljardia euroa tämän vuoden ja pysyvästi 2,6 miljardia euroa vuonna 2026.
Katainen toimii Sitran yliasiamiehenä ja on ilmoittanut siirtyvänsä kesällä yksityisen tahon palvelukseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
