Puhtia japiristystäperinteistä
KONTIOLAHTI
”Koko kylä innostui, kun selvitimme paikannimiä. Opettajien ja oppilaiden avuksi tulivat vanhemmat, mummot ja ukit. Nimi oli tuttu, mutta ei sen merkitys, ja samalle nimelle oli useampia selityksiä”, kertoo udmurtialaisen Norijan kyläkoulun opettaja Galina Krotova.
Koulussa, kuten koko 1,6 miljoonan asukkaan uralilaisessa tasavallassa, on käynnissä oikea perinnebuumi. Sen yksi osoitus on Buranovskije Babushki (Buranovon mummot), udmurtiksi esiintyvä etnopopyhtye, joka edustaa Venäjää Bakun euroviisuissa.
”Kotiseutuoppi on 11-luokkaisissa peruskouluissa joka vaiheen oppiaine. Myös udmurtin kieltä ja kulttuuria opetetaan joka luokalla, vaikka muu opetus on venäjäksi. Käsitöissä tuunataan kansallispukuja. Tänä keväänä avattiin kansalliseen perinteeseen keskittyvä nettisivusto, josta on paljon hyötyä opetuksessa”, selvittää Jekaterina Koroleva, toinen viime viikolla Kontiolahdella vieraillut udmurttiopettaja.
Kontiolahtelainen Selkien 25 oppilaan ja kahden opettajan kyläkoulu tekee neljättä vuotta yhteistyötä Norijan ja alaskalaisen Unalakleetin inuiittikylän koulun kanssa.
Yhteistyö on perinnepainotteista: on selvitetty paikannimiä ja niiden merkityksiä, tutustuttu ja kokeiltu vanhoja työtapoja esimerkiksi kalastuksessa, rakentamisessa ja raudan taonnassa.
Yhteyttä pidetään ja kokemuksia vaihdetaan lähes joka viikko sähköpostilla. Myös Skype-yhteyttä on käytetty.
Matkojakin on tehty: selkieläiset kävivät viime keväänä vierailulla Norijassa, ja nyt vastavierailulle Kontiolahdelle tuli neljän oppilaan, kolmen opettajan ja kyläpäällikön ryhmä.
Kouluyhteistyö heijastuu myös kylälle. Oma koulu on elinvoimaisuuden merkki. Kyläyhdistys, martat, urheiluseura ja muut toimijat ovat tiivistäneet yhteistyötään. Se on antanut puhtia niin heille itselleen kuin koulutyöhön.
”Perinnehanke ja kansainvälinen yhteistyö syntyivät vastauksena oman koulun lakkautusuhkaan”, sanoo rehtori Tapani Tuovinen.
Koulun hanke sai ensin kunnan, sittemmin myös Opetushallituksen tukea. Selkien kokemukset ovat kiinnostaneet suomalaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita. Työtä on kiitelty ja siinä on nähty keino turvata maaseudun pienten kyläkoulujen tulevaisuus.
MATTI RONKAINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
