Novita kehrää vihdoin myös kotimaista lampaanvillaa
KOUVOLA (MT)
Neljäkymmentä vuotta ehti kulua siitä, kun Novitan kehruukoneissa viimeksi pyöri kotimainen villa.
”Haaveilin suomalaisen villan käytöstä pitkään”, Novitan toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen kertoo.
Esteinä olivat heikko saatavuus ja kuitujen sopimattomuus koneisiin.
Viime talvena yhtiön raaka-
aineostaja sitten löysi sopivan erän suomalaista villaa Englannista. ”Sanoin, että osta kaikki.”
Tekniikan kehitys mahdollisti lyhytkuituisen, kiharan villan kehruun. Syntyi uusi tuote, Suomivilla.
Se sisältää niin suomenlampaan kuin muidenkin Suomessa kasvatettavien rotujen villaa. Lankaa myydään viidessä luonnonvärissä kautta maan.
Vastaanotto on ollut hyvä.
”Suomalaisuus on vahva argumentti nyt. Olen kiitollinen, että voimme tarjota kotimaisen vaihtoehdon”, suomalaisen villan ominaisuuksiin ihastunut Yrjö-Koskinen sanoo.
Kotimainen uutuus tuli markkinoille hyvään aikaan.
”Kädentaidot elävät maailmanlaajuisesti nousukautta. Voisi puhua neulevallankumouksesta. Ihmiset tarvitsevat kiireetöntä harrastusta, jossa voi olla luova.”
Taantuma ei siis ole juuri päässyt puremaan lankavalmistajaa. Sen sijaan lähivuosina on investoitu ja palkattu lisää väkeä.
”En usko, että menestys perustuu vain kulujen leikkaamiseen.”
Yrjö-Koskinen toivoo, että Suomivillan tarina ei pääty tähän erään. ”Se olisi sääli.”
Ratkaisevaa jatkon kannalta on paitsi kysyntä, myös raaka-aineen saatavuus.
Novitan Englannista ostama suomivillaerä oli peräisin mikkeliläiseltä Pirtin kehräämöltä, joka käytännössä ainoana toimijana ostaa kotimaista villaa lampureilta. Tarvittaessa Pirtti myy ylimääräisiä eriä ulkomaille.
Novita olisi kiinnostunut ostamaan tarvitsemansa suomalaisen villan jatkossa suoraan Pirtin kehräämöltä. Neuvottelut asiasta eivät kuitenkaan ole edenneet.
Mikäli Pirtti on haluton myymään villaa, voisi kyseeseen tulla myös ulkopuolinen keräilijä, joka välittäisi suomivillan lampureilta Novitalle.
”Tärkeintä meille on ammattimainen keräily, ketjun läpinäkyvyys ja laatu. Me keskitymme kehruuseen ja markkinointiin.”
Toistaiseksi raaka-ainetta vielä on varastossa.
Ainoastaan kotimaista villaa kehräävä Pirtin kehräämö suhtautuu villan myyntiin nihkeästi.
”En pidä pysyvää yhteistyötä todennäköisenä. Joitain eriä varmaan voisi myydä, jos hinta on kohdillaan”, toteaa yhtiön hallituksen puheenjohtaja, lampuri Tuomo Jääskeläinen.
Hän epäilee, että isojen määrien myynti aiheuttaisi ongelmia.
”Se vaikuttaisi varmaankin Pirtin omien tuotteiden myyntiin ja markkinointiin. Joltain markkinaosuudet ovat aina pois.”
Lampurien aikanaan perustama kehräämö on lammasalalle tärkeä. Se on sitoutunut ostamaan kaiken kotimaisen käyttökelpoisen villan.
”Haluamme varmistaa, että suomalaisilla lampureilla on aina villalle myyntikanava ja mahdollisuus omien erien kehruuttamiseen.”
Sitoumuksesta johtuen kehräämö myy välillä yli jääviä villaeriä ulkomaille.
Suomen lammasyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Rintala näkee Novitan avauksen hienona mahdollisuutena.
”Se parantaa kaupallista tarjontaa ja näkyvyyttä. Nyt kaikilla kutojilla on mahdollisuus neuloa kotimaisesta villasta.”
Kilpailu ei pelota. ”Novita on ihan eri kokoluokassa ja tuotteita on vain muutama. Suuri valikoima lankoja jää yhä pienten toimijoiden myytäväksi.”
Rintala toivoo Novitan onnistuvan villan hankinnassa, jotta kotimaiselle laatuvillalle tulisi lisää käyttöä.
”Suomenlampaiden villasta tulee hyötykäyttöön noin 70 prosenttia, ja muiden rotujen villoista vielä vähemmän”, hän arvioi.
Osa lampureista hävittää villat huonon tuottajahinnan takia.
”Parempi korvaus pitäisi saada, jotta motivaatio villantuotantoon paranisi.”
Hinnan pitäisi Rintalan mukaan olla vähintään kaksinkertainen, 3–5 euroa kilolta. ”Sillä saisi edes osan kerintäkuluista.”
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
