Ahmoja halutaan siirtääporonhoitoalueelta etelään
Ministeriön mukaan Suomen ahmakanta on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuoden 2013 lopussa Suomessa arvioitiin eläneen 230–250 ahmaa.
Viime vuoden noin kahdeksan miljoonan euron porovahinkokorvauksista ahmojen tiliin merkittiin 68 prosenttia.
Ministeriö ihmettelee porovahinkojen suurta vuotuista vaihtelua. Ahmakannan koon vaihtelu ei ministeriön mukaan selitä ilmiötä.
Ahmojen tappamiksi ilmoitettiin viime vuonna lähes 3 600 poroa. Se oli melkein tuhat poroa enemmän kuin vuonna 2012 ja liki kolme kertaa enemmän kuin vuonna 2011.
Pahimmat poroja tappavat ahmat uhataan ampua. Poikkeusluvat myöntäisi Suomen riistakeskus. Metsästyksen sallimisen jälkeen selviäisi, vaikuttiko se alueen porovahinkomääriin.
Hoitosuunnitelmassa Suomi jaetaan kolmeen kannanhoitoalueeseen. Ne ovat pohjoinen ja itäinen poronhoitoalue, muu poronhoitoalue ja Metsä-Suomi.
Ahmojen siirtoistutuksia on kaavailtu neljälle Metsä-Suomen alueelle. Ministeriö edellyttää, että ”riittävän suuri joukko Metsä-Suomen alueen asukkaista hyväksyy siirron”.
Metsähallitus valmistelee ahmojen siirtoja. Suojelubiologi Anni Koskela kuuli ennen juhannusta kolmen alueen ihmisten mielipiteitä ahmafoorumeissa. Niihin oli kutsuttu lähinnä metsästysseurojen ja kyläyhdistyksen väkeä.
Keskustelutilaisuudet pidettiin Rautavaaralla, Viitasaarella ja Pielavedellä.
Koskelan mukaan ahmoja siirrettäisiin neljän vuoden aikana yhteensä 15–20 yksilöä. Kullekin alueelle siirrettäisiin 3–5 ahmaa.
Siirrot tapahtuisivat marras–tammikuussa, ensimmäiset aikaisintaan vuoden 2015 marraskuussa. Kaikki siirrettävät eläimet varustettaisiin gps-pannoilla. Niille tarjottaisiin aluksi haaskaravintoa 2–5 kuukauden ajan.
Ainakin Viitasaaren foorumin osanottajista valtaosa vastusti ahmojen tuontia alueelle. Edellisten istutusten tuloksena seudulla elää 6–10 ahmaa, Viitasaaren riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Sami Wiik arvioi. Wiikin mielestä ahmaongelmiin on keksittävä joku muu keino kuin siirtoistutus.
Vuosien 1979 ja 1998 välisenä aikana lähinnä Käsivarren Lapista siirrettiin 16 ahmaa pääasiassa Suomenselän alueelle liikoja kyselemättä ja etukäteen tiedottamatta. Ainakin osa siirretyistä eläimistä on jäänyt alueelle ja lisääntynyt onnistuneesti.
Kauan sitten ahma on esiintynyt lähes koko Suomessa.
Ministeriön vahvistama ahman hoitosuunnitelma asettaa tavoitteita myös tutkimukselle ja kannanseurannalle sekä kansainväliselle, kansalliselle ja alueelliselle yhteistyölle. Myös tiedotusta ahmasta ja sen biologiasta halutaan lisätä.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
