Hallitus romuttamassa lähipalvelut ja lähidemokratian
Hallitus pyrkii karsimaan kuntien määrää alle sataan ja liitoksia näytään runnovan läpi pakolla vakuutteluista huolimatta. Kunnille tehdyt kyselyt ovat tarkoitushakuisia ja kyselyjen tuloksia tulkitaan mielivaltaisesti. Tällä toimintatavalla olemme menettämässä asukkaiden arvostamat lähipalvelut ja lähidemokratian.
Asiantuntijoiden ja tutkijoiden mukaan pakkoliitosten taloudellinen hyötykin on kyseenalainen. Perustuslaki takaa kuntien itsemääräämisoikeuden, mutta Suomen hallitus pyyhkii pöytää perustuslailla mennen tullen. Lähin vastaava malli löytyy itänaapurista.
Kunnille saattaa löytyä yllättäen pelastava oljenkorsi EU:sta. Euroopan unioni haluaa päätökset tehtävän mahdollisimman lähellä kansalaisia (subsidiariteettiperiaate).
Tämä läheisyysperiaate tuntuu Suomen hallitukselle tuntemattomalta käsitteeltä. Suomi on allekirjoituksellaan vahvistanut Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan. Peruskirjan mukaan kunnilla on oikeus hoitaa asioitaan omalla vastuulla ja paikallisen väestön etujen mukaisesti.
Kuntien aluerajoja ei saa muuttaa neuvottelematta kuntien kanssa. Lisäksi peruskirjan mukaan taloudellisten voimavarojen tulee olla riittävät suhteessa kunnille annettuihin velvoitteisiin. Jos valtio lisää kuntien tehtäviä, niin sen pitää järjestää niihin myös rahoitus.
Pakkoliitoksissa siirretään myös asukkaiden varoin syntynyttä omaisuutta muiden omistukseen, mikä on vastoin kunnan omaisuuden suojaa.
Kunnilla on oikeus tehdä valitus Euroopan neuvostolle sellaisesta kansallisesta lainsäännöksestä, joka on ristiriidassa paikallisen itsehallinnon peruskirjan kanssa. Kuntien tai Kuntaliiton pitää pikaisesti tehdä valitus ja pyytää EU:lta ns. maa-arviointi kunnallisen itsehallinnon ja demokratian näkökulmasta.
Satu Tietari
EU:n alueiden komitean jäsen
Säkylän kunnanvaltuuston
puheenjohtaja
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
