vierasyliö Ennakoiko USA:n asuinrakentaminensahateollisuuden vientisuhdanteita?
Vanhan viisauden mukaan
sahateollisuudessa seitsemää laihaa vuotta seuraa aina
seitsemän lihavaa kuukautta. Vuoden 2007 huippusuhdanteesta on ensi vuonna kulunut tuo seitsemän vuotta. Tosin Suomen sahatavaran vienti-
ja tuotantomäärät olivat tosiasiassa huipussaan jo 2000-
luvun alkupuolella.
Aiemmin Suomen sahatavaran vientivaihtelut ovat seurailleet melko tiiviisti Yhdysvaltain
rakennusaloitusten vaihteluita. Mutta päteekö tämä vielä
nykyään?
Sahatavaran tuotanto ja
vienti ovat supistuneet Yhdysvaltain vuoden 2005 jälkeen
alkaneen rakentamisen alamäen myötä myös Suomessa
ja varsinainen pohjakosketus saatiin vuoden 2009 aikana.
Yhdysvalloissa rakentaminen on jälleen lähtenyt kasvuun, ja vuodelle 2013 on ennakoitu 20 prosentin kasvua viime vuodesta. Vaikka aloitusmäärät ovat vielä reilusti alle pitkäaikaisen keskiarvon, seuraavien kolmen vuoden aikana asuinrakentamisen kasvun on arvioitu nostavan sahatavaran kulutusta vuosittain 10–15 prosenttia.
Sahatavaran hinnat nousivatkin viime vuoden aikana USA:ssa lähes 45 prosenttia. Osa noususta johtuu kuitenkin siitä, että laman aikana suljettua tuotantokapasiteettia on saatu vain hitaasti käyttöön.
Mitä sitten tapahtuu sahateollisuutemme perinteisellä päämarkkina-alueella Keski-Euroopassa?
Tuoreimpien ennusteiden mukaan taloustilanne Euroopassa vakiintuu kuluvan vuoden aikana, ja talous kääntyy takaisin kasvu-uralle. Euroopan talouskasvun on ennakoitu kuitenkin pysyvän hitaana vielä vuosia, tosin maakohtaiset erot ovat suuria.
Saksassa talouskehitys on parantunut ja rakentaminen alkanut kasvaa. Vaikka Euroopassa useat indikaattorit kuten ostopäällikköindeksit ja pörssikurssien nousu osoittavat, että yleinen luottamus on jo hieman kohentumassa, talouden ilmapiiri on kuitenkin edelleen heikolla pohjalla. Kielteiset uutiset kriisimaiden talouksista tai kansallisten parlamenttivaalien lopputuloksista voivat nopeasti katkaista orastavan optimismin.
Euroconstructin joulukuun ennusteiden mukaan rakentaminen sekä Suomessa että Euroopassa supistuu vielä tänä vuonna ja kääntyy hitaaseen kasvuun vasta vuonna 2014.
On siis epätodennäköistä, että sahatavaran kysyntä kääntyisi Euroopassa nopeaan ja jyrkkään kasvuun, mikä antaisi myös impulssin markkinahintojen merkittävälle nousulle ja Suomen viennin ja tuotannon lisäykselle.
Mikäli kuitenkin asuntomarkkinoiden elpyminen USA:ssa jatkuu, se kuvastaa koko USA:n talouden elpymistä, mikä tulee heijastumaan vähitellen myös muualle maailmantalouteen Eurooppa mukaan lukien.
Euroopassa rakentamisen lama on jatkunut finanssikriisin puhkeamisen jälkeen jo useita vuosia. Myös korjausrakentaminen on pysynyt vaisuna. Tämä tarkoittaa, että rapistuvaa infrastruktuuria ja asuntokantaa on pakko korjata lähivuosina entistä enemmän.
USA:n talouden ja rakentamisen elpyminen saattaa osaltaan myös käynnistää tämän patouman purkautumista ja luoda nopeastikin suhdannekäänteen Euroopan sahatavaramarkkinoilla.
Mahdollinen rakentamisen voimakaskaan kasvu Euroopassa ei kuitenkaan tule välttämättä näkymään merkittävästi kohoavina sahatavaran hintoina. Keski- ja Pohjois-Euroopassa sekä Venäjällä on runsaasti käyttämätöntä sahauskapasiteettia, joka kysynnän lisäyksen myötä voidaan ottaa nopeasti takaisin käyttöön.
Toisaalta tarjonnan lisäystä voi rajoittaa jo nyt Baltiassa, Venäjällä sekä osissa Keski-Eurooppaa vaivaava tukkien saatavuus.
Suomalaisten sahureiden kannalta menetettyjen markkinaosuuksien takaisinvaltaamista vaikeuttaa myös euron mahdollinen lisävahvistuminen, mikä parantaisi venäläisen ja ruotsalaisen sahatavaran kilpailukykyä Euroopassa. Tästä näkökulmasta kuljetuskustannusten nousu ja erityisesti suunniteltu rikkidirektiivi vuoden 2015 alusta heikentää entisestään kotimaisen sahatavaran viennin kasvun edellytyksiä.
Yhdysvaltojen parantuva taloustilanne ja asuntomarkkinoiden kääntyminen kasvuun ei vaikuta Suomen sahatavaran maailmanmarkkinakysyntään pelkästään Euroopan kautta, vaan vaikutukset näkyvät todennäköisesti myös globaalien sahatavaran kauppavirtojen muutosten kautta.
Kanadan aiemmin Aasiaan ja erityisesti Kiinaan viemät sahatavaramäärät kohdennetaan jatkossa yhä enenemässä määrin Yhdysvaltoihin. Myös vienti Euroopasta Pohjois-Amerikkaan voi kasvaa.
Koska Aasiassa sahatavaran kysynnän ennakoidaan pysyvän hyvänä, tämä avaa mahdollisuuksia myös suomalaisille sahureille lisätä vientiä alueelle. Viime vuonna Suomi vei jo eniten sahatavaraa Euroopasta Kiinaan. Markkinat ovat valtavat, mutta vientikehitys riippuu kilpailukyvystä.
Euroopan heikkoa sahatavaran kysyntää on viime vuosina korvannut Aasian lisäksi Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kohtuullisen hyvinä pysyneet kysynnät. Erityisesti heikkolaatuisen mäntysahatavaran toimituksia on pystytty Suomesta lisäämään Välimeren etelärannoille. Vaikka epävarmuus alueella on jatkuvaa, sahatavaran hyvän kysynnän ennakoidaan kuitenkin säilyvän.
Sahatavaramarkkinoiden tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmuutta sekä kysynnän, tarjonnan että hintakehityksen suhteen. Todennäköisesti suhdannekäänne Euroopassa tulee nopeasti ja yllättäen – kuten aina ennenkin.
JARI VIITANEN
RIITTA HÄNNINEN
Kirjoittajat toimivat tutkijoina
Metsäntutkimuslaitoksessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
