Hollanti on EU:n maatalousväännön suurin menettäjä
Virossa maatalouden suora tuki nousee EU-päätösten seurauksena nykyisestä 100 eurosta 196 euroon hehtaaria kohti. Luoteis-Viron Turbassa sijaitsevan Saidafarmin pelloilta kerätään kiviä. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Suurin häviäjä EU:n uudessa maatalousbudjetissa on Hollanti.
Maan saamat maataloustuet putoavat nykytasoon verrattuna peräti 16 prosenttia. Suurin syy pudotukseen on tukien tasauksessa. Korkeiden hehtaaritukien maat menettävät tukia, ja matalien tukien maissa tuet taas nousevat.
”Olemme tietysti pettyneitä siihen, että Hollannin viljelijät joutuvat kantamaan suurimman taakan tukien tasauksessa. Pitää muistaa, että tuotantokustannukset ovat Hollannissa poikkeuksellisen korkeat”, maan tuottajia Brysselissä edustava Luc Groot sanoo.
Suomi pärjäsi EU:n maataloustukien jaossa vanhoista jäsenmaista toiseksi parhaiten.
Maaseudun Tulevaisuuden käsiinsä saamien alustavien laskelmien mukaan Suomen maatalouspotti alenee nykyiseen kauteen verrattuna hiukan yli kolme prosenttia. Malta onnistui säilyttämään tukensa lähestulkoon entisellä tasollaan.
Kaikki muut vanhat jäsenmaat menettävät selvästi enemmän maataloustukia.
Kovimpia menettäjiä ovat Kreikka, Belgia, Tanska ja Saksa. Myös Tšekin, Slovakian ja Unkarin tuottajat häviävät yli 12 prosenttia.
Euroissa mitattuna eniten maataloustukia, lähes miljardi euroa vuodessa, menettää Euroopan suurin maatalousmaa Ranska.
Ruotsalaiset onnistuivat korjaamaan tilannettaan hieman 150 miljoonan euron ylimääräisellä maaseutukirjekuorella, mutta huippukokouksen ratkaisu tarkoittaa silti isoja menetyksiä ruotsalaisille maatiloille.
Maaseudun kehittämisrahoitus putoaa noin 20 prosenttia, eli lähes 60 miljoonaa euroa vuodessa.
Myös suorien tukien 9 prosentin leikkaus kirpaisee varsinkin Etelä-Ruotsin vilja-alueita. Yhteenlaskettuna ruotsalaisviljelijät menettävät yli 100 miljoonan euron vuosittaiset tuet.
”Maaseuturahojen leikkaus voi johtaa monien ohjelmien alasajoon. Sillä olisi dramaattiset seuraukset sekä viljelijöille että ympäristölle”, Ruotsin tuottajajärjestön LRF:n puheenjohtaja Helena Jonsson varoittaa.
Jonsson vaatii Ruotsin hallitusta paikkaamaan menetyksiä kansallisella rahoituksella.
Maatalouden osalta budjettiväännön suurimpia voittajia ovat Baltian maat.
Rahoituskehyspäätökseen sisältyy lupaus nostaa Baltian maiden maatalouden suorat tuet vähintään 196 euroon hehtaaria kohti vuoteen 2020 mennessä. Rahat otetaan niiltä mailta, joilla hehtaarituet ovat nykyisin EU:n keskiarvon yläpuolella.
Eniten nousevat Latvian tuet, jotka tällä hetkellä ovat EU:n alhaisimmat.
Virossa EU-budjettiratkaisuun ollaan varovaisen tyytyväisiä. ”Tavoitteenamme oli selvästi korkeampi taso, mutta tämänkin kanssa voidaan elää”, Viron tuottajien Brysselin-toimiston johtaja Ene Kärner sanoo.
Nykyisin hehtaarituki on Virossa noin sata euroa. Päätöksen mukaan se nousee asteittain 196 euroon, mutta nousu alkaa vasta vuonna 2015.
Pettymys virolaisille oli kuitenkin se, että nousu tapahtuu hitaasti ja maan saamiin maaseudun kehittämisrahoihin tulee Kärnerin mukaan noin 7 miljoonan euron vuotuinen pudotus.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
