Tuontiruuassa ongelmiasertifikaateista huolimatta
Suomalaisten vähittäiskauppojen valikoimissa olleen ananasmehun raaka-aine oli peräisin ihmisoikeuksia poikkeuksellisen törkeästi polkevasta thaimaalaisyrityksestä, kertoo kansalaisjärjestö Finnwatch.
”Tehtaan olosuhteet täyttävät monelta osin pakkotyön ja ihmiskaupan määritelmät”, toteaa Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Rikkomukset kuitenkin katosivat matkalla Thaimaasta S- ja K-kauppojen, Siwojen ja Valintatalojen hyllyille. Kauppaketjujen mukaan syynä on se, että tuotteen valmistaja on suomalainen yritys, eikä tuotteen alkuperämaata luokiteltu sen vuoksi riskimaaksi.
Finnwatch julkisti maanantaina tuontielintarvikkeiden tuotantoa koskevan Halvalla on hintansa -selvityksen tulokset. Selvitys pureutui sellaisten tuotteiden tuotanto-olosuhteisiin, joita Suomessa toimivat kauppaketjut, SOK, Kesko, Suomen lähikauppa ja Lidl, myyvät omilla merkeillään.
Ananasmehun lisäksi Finnwatch selvitti kaupan merkeillä myytävien tonnikalasäilykkeiden taustaa. Niissäkin järjestö havaitsi monia ongelmia.
”Palkat eivät riitä elämiseen, kaikilla ei ole kirjallisia työsopimuksia ja työturvallisuudessa on puutteita”, Vartiala luettelee.
Kauppaketjuista SOK ja Kesko kiirehtivät tuoreeltaan maanantaina vakuuttamaan, että ne pyrkivät jatkossa entistä ponnekkaammin huolehtimaan myymiensä tuotteiden eettisyydestä.
”S-ryhmä lupaa, että Finnwatchin raportissa esiteltyjä epäkohtia ei lakaista maton alle”, totesi SOK tiedotteessaan maanantaina.
Kaikki neljä suomalaisista vähittäistavarakaupan yritystä pyrkivät takaamaan tuotteidensa eettisesti kestävät tuotanto-olosuhteet kansainvälisten laatujärjestelmien avulla.
Keskikokoisenkin kaupan valikoimissa on kymmeniätuhansia tuotteita, joten kauppaketjujen resurssit eivät mitenkään riitä kaikkien tuotteiden taustojen selvittämiseen, SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen muistuttaa.
Sen vuoksi yritykset käyttävät hankinnoissaan apuna kansainvälistä BSCI-verkostoa (Business Social Compliance Initiative), joka tekee riskimaissa riippumattomia tuotanto-olojen tarkastuksia eli auditointeja.
Verkostoon kuuluu 900 yritystä, ja sen tavoitteena on edistää yritysten vastuullista hankintaa riskimaissa.
”BSCI pitää yllä tietokantaa sellaisista tavarantoimittajista, jotka on auditoitu sen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Toisessa tonnikalaa toimittavista yrityksistä auditoinnit ovat juuri valmistuneet ja toisessa meneillään. Tietokannasta näemme muun muassa sen, millaisiin korjaaviin toimenpiteisiin yrityksissä auditoinnin perusteella ryhdytään”, Rankinen kertoo.
BSCI-auditoinneista huolimatta Finnwatch kritisoi vähittäiskauppaa tuotanto-olojen liian vähäisestä valvonnasta. Vastuullisuutta pitäisi järjestön mukaan valvoa tarkemmin tuotantoketjun kaikissa vaiheissa.
Esimerkiksi Suomessa pakatun ananasmehun raaka-aineen alkuperään BSCI-järjestelmä ei yllä.
Finnwatch ei ole kaikilta osin tyytyväinen myöskään itse BSCI:hin.
Se ei esimerkiksi vaadi yrityksiä maksamaan työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa. Yrityksen BSCI-jäsenyyskään ei edellytä, että läheskään kaikki sen riskimaissa sijaitsevista tuotantolaitoksista toimisivat verkoston vaatimusten mukaan.
BSCI:n taustalta puuttuu kokonaan myös työntekijöitä edustava ammattiyhdistysliike.
Suomessa elintarvikkeiden tuotantoa säätelevät lukuisat lait ja asetukset, niitä puolestaan valvovat viranomaiset. Myös ketju tuottajalta kauppaan on lyhyt ja helposti tarkastettavissa.
BSCI:n vuotaminen nostaakin esiin kysymyksen, ovatko suomalaiset ja ulkomaiset elintarvikkeet kaupan silmissä eriarvoisia.
Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminen korostaa, että sertifikaattien avulla kotimaisten ja ulkomaisten tavarantoimittajien tasa-arvoista kohtelua voidaan nimenomaan parantaa.
Sertifikaatit ovat tekemässä tuloaan Suomeenkin. Puutarha-alalla on jo pitkään käyty keskustelua kansainvälisen Global GAP -sertifioinnin käyttöönotosta. BSCI-järjestelmän tavoin myös Global GAPin tavoitteena on, että tuotantomaassa noudatetaan hyviä tuotantotapoja ja eettisesti kestäviä periaatteita.
Myös liha-alalla ollaan hahmottelemassa Suomeen soveltuvaa laatujärjestelmää.
”Kun auditoidut eli riippumattoman tahon valvomat järjestelmät ovat käytössä mahdollisimman laajasti ja kattavasti, niin kotimaassa kuin ulkomailla valmistettujen tuotteiden keskinäinen vertailu on helpompaa. Tällöin mikään tuote ei saa perusteetonta kilpailuetua.”
Perusteettomalla kilpailuedulla Nieminen tarkoittaa esimerkiksi työntekijöiden oikeuksia polkemalla saavutettuja halvempia tuotantokustannuksia tai tuotantoa koskevia epätosia väitteitä.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
