OECD-johtaja Kiviniemi: Suomi kulkee oikeaan suuntaan
Kauppojen aukiolon vapauttaminen ja työttömyysturvan keston lyhennys ovat esimerkkejä onnistuneista uudistuksista, OECD:n Mari Kiviniemi sanoo.
Suomella menee ihan hyvin, vaikka maailmalla myllertää. "Rakenteellisten uudistusten toimeenpanossa on otettu ihan hyviä askeleita”, OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi sanoo. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGESMaailman meno huolestuttaa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n päämajassa Pariisissa. Poliittinen epävarmuus ja talouden protektionismi lisääntyvät ja uhkaavat yhtä järjestön ajatusmaailman peruspilaria: vapaata kaupankäyntiä.
”Sellainen olo on, että maailma on haasteellisempi paikka kuin joitakin vuosia sitten”, OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi muotoilee tilanteen MT:n haastattelussa.
Tutkimustieto osoittaa, että vapaakauppa hyödyttää siihen osallistuvia maita. Mutta nyt sen edellytykset näyttävät heikkenevän.
OECD on laskenut, että jos kauppatavaroiden tullit nousevat kymmenen prosenttiyksikköä EU:ssa, Kiinassa ja USA:ssa, maailman bruttokansantuote laskee lähes puolitoista prosenttia viiden vuoden aikana.
Kiviniemi puhuu paljon vapaasta kaupasta, mutta se ei ole koko kuva järjestöstä.
OECD:n antamat suositukset politiikan parantamiseksi sisältävät kehotuksia koulutuksen, tutkimuksen ja työmarkkinoiden parantamiseksi.
”Kaupasta syntyvät hedelmät eivät jakaudu tasaisesti. Siinä on syy, miksi globalisaatiota ja vapaata kauppaa vastustetaan.”
Maailman melskeessä Suomi porskuttaa ihan hyvin.
”Pikkuisen alkaa olla positiivista viritystä ja talouskasvu on käynnistymässä. Rakenteellisten uudistusten toimeenpanossa on otettu ihan hyviä askeleita.”
Kauppojen aukiolojen vapauttaminen ja työttömyysturvan keston lyhentäminen ovat esimerkkejä, joita Suomi on OECD:n esittämään suuntaan muuttanut.
Lisäksi Suomen maankäyttö- ja rakennuslaki on edennyt oikeaan suuntaan. Se esimerkiksi helpottaa maaseudulle rakentamista.
Suomea pitää verrata hyvin menestyviin muihin Pohjoismaihin, vertaaminen OECD:n keskiarvoon ei riitä. Kiviniemi antaa vertailussa Suomelle synninpäästön.
”Yleisarvio on hyvä, ei kannata liikaa tuhkaa ripotella päälleen. Monella mittarilla Suomi on parasta A-ryhmää.”
Myös Euroopan komissio arvioi kehitystä samoin helmikuussa päästämällä Suomen pois talouden tarkkailuluokalta.
Kysymysmerkkejäkin on.
”Moni uudistus pitää viedä loppuun, kuten työmarkkinaratkaisut, sotesta puhumattakaan. Lupaprosesseihin yleensä on vaadittu joustoa.”
Kiviniemen vastuualueisiin kuuluu myös maatalous.
”Yleinen viestimme on, että ei pitäisi olla tuotantoon sidottua tukea ja pitäisi vääristää markkinoita mahdollisimman vähän. EU:ssa on siirrytty juuri siihen suuntaan.”
Tarkkoja ohjeita vuonna 2021 alkavan uuden cap-kauden suunnitteluun Kiviniemi ei halua antaa.
”Jos vertaa aikaisempiin vuosikymmeniin, on arviomme paljon myönteisempi. Tosin viimeksi mentiin aavistuksen verran takapakkia, sillä paljon on edelleen tuotantoon sidottua tukea.”
OECD:llä olisi asiantuntijavoimaa tehdä Euroopan komissiolle ehdotus uudesta capista.
”Me tekisimme mielellämme uuden tukimallin, jos pyydettäisiin. Olemme tarjonneet kyllä.”
Lue Mari Kiviniemen ajatukset paluusta kotimaan politiikkaan.
OECD
OECD on 35 jäsenmaan taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö. Se tutkii politiikkaa ja antaa suosituksia sen parantamiseksi.
Mari Kiviniemen kausi järjestön apulaispääsihteerinä jatkuu elokuuhun 2018. Hänen vastuualueitaan ovat hallinnon kehittäminen ja aluekehitys, tilastot, kauppa ja maatalous sekä pienyritykset, paikalliskehitys ja matkailu.
Maataloutta OECD arvioi EU:n tasolla, muita politiikan aloja jäsenmaiden tasolla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
