”Vapaaehtoisuudella saadaanjopa enemmän kuin pakolla”
Vapaaehtoisilla toimilla voidaan saada aikaan jopa enemmän kuin pakolla, HK Scanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen uskoo.
”Pakottavaa sääntelyä ei tule lisätä suomalaisessa lihaketjussa. Se on jo lakisääteisillä ja erityisesti vapaaehtoisilla toimillaan nostanut tuotteidensa laadun huipputasolle, Kottonen sanoi keskiviikkona OP-Pohjolan Eloistunnossa.
Paneelikeskustelu laajensi ajatuksen koko ruokaketjuun. Samalla keskustelu kallistui ”kotikutoisten säännösten” vastustamiseen. Sellaisia ei tarvita lisäämään maatalouden ja ruokaketjun kustannuksia, sanoivat MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila ja Työtehoseuran toimitusjohtaja Tarmo Luoma.
”Jokaiselle säännöksellä on hintalappu. Maatalous ei kestä uusia kustannuksia”, Lunttila sanoi.
Paneelikeskustelun tehtävänä oli pohtia, miten tuotantoketjua voidaan tehostaa ja saada viljelijälle lisäeuroja.
”Paljon on itsestä kiinni”, Luoma muistutti. Hän patisti tehostamaan tuotantopanosten käyttöä, lisäämään yhteistyötä ja suurentamaan yksikkökokoa. Se kaikki vaatii entistä enemmän johtamisosaamista, hän korosti.
Yara Suomen toimitusjohtaja Tero Hemmilä varoitti tuijottamasta yksin kustannuksia. Oikein käytetyillä tuotantopanoksilla saadaan enemmän tuottoja kuin kustannuksia. Hemmilän iskukäsite oli kestävä tehokkuus.
Lunttila vaati tutkimusta antamaan viljelijöille enemmän sellaista tietoa, jolla saadaan aikaan lisäarvoa. ”Tutkikaa tuottavuuden parantamista älkääkä vain ravinteiden vähentämistä.”
Avenan toimitusjohtaja Kaija Viljanen kehotti yhteistyöhön viljakauppiaiden kanssa muulloinkin kuin viljakaupan aikaan. ”Heillä on markkinatietoa.”
Suomen maatalouden rakennekehitys vaatii miljardin euron investoinnit vuosittain, OP-Pohjolan liiketoimintajohtaja Tony Vepsäläinen arvioi.
Nykyvauhti ei siihen Vepsäläisen mukaan yllä. Maatalouden lainakanta laski viime vuonna ensimmäisen kerran sitten vuoden 1997.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
