VIERASKOLUMNI Työllistävää kasvua maa- ja metsätaloudesta
Suomen vaikea taloustilanne vaatii rohkeita ratkaisuja. Kaikki kivet on käännettävä talouden ja työllisyyden parantamiseksi. Viime viikolla keskustan Työpäivä-tilaisuudessa ideoitiin roppakaupalla keinoja kasvun vauhdittamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi.
Uusien toimialojen rinnalla pitää miettiä, miten voisimme luoda työllistävää kasvua perinteisille aloillemme. Suomella on paljon vahvuuksia ja suhteellista kilpailuetua maa- ja metsätaloudessa. Biokapasiteettimme kansalaista kohden on maailman huippua, ja meillä on paljon osaamista sen hyödyntämisessä.
Suomen metsät kasvavat vuosittain yli 100 miljoonaa kuutiometriä. Niiden tila on kohentunut selvästi viimeisen 20 vuoden aikana. Metsien vuosittainen kokonaispoistuma on noin 65 miljoonaa kuutiometriä. Se koostuu teollisista hakkuista, polttopuusta, kotitarvepuusta ja luonnonpoistumasta. Teolliset hakkuut ovat noin 50 miljoonaa kuutiometriä.
Keskustan mielestä puun käyttöä voidaan lisätä kestävästi vuoteen 2025 mennessä 80 miljoonaan kuutiometriin. Tällöinkin vuosittainen kasvu ylittää poistuman eli metsät toimisivat myös hiilinieluina.
Tämä 30 miljoonan kuutiometrin lisäys mahdollistaisi kymmenen vuoden aikana 20 000 uuden työpaikan syntymisen erityisesti tuotantoketjun alkupäähän, kuten metsien hoitotyöhön, istutuksiin, puunkorjuuseen sekä koneiden ja laitteiden huoltoon ja valmistukseen.
Tavoitteen toteutuminen edellyttää useita seikkoja. Puuraaka-aineen kysynnän ja tarjonnan on kohdennuttava paremmin, jotta puuta olisi riittävästi saatavilla. Metsäteollisuuden uudet investointisuunnitelmat ja biotalouden toteutuminen tarvitsevat luotettavan raaka-ainevirran.
Koulutusjärjestelmät pitää kehittää sellaisiksi, että koulutukseen valikoituu nuoria, jotka jäävät myös alalle esimerkiksi metsäkoneiden ja tukkirekkojen kuljettajiksi.
Alemman asteen tieverkon pitää olla kunnossa, jotta puiden korjuu ja kuljetus on mahdollista.
Metsätaloudessa on siirryttävä metsätalousyrittäjyyteen. Ilmastopolitiikassa pitää huolehtia siitä, että metsät luokitellaan hiilinieluiksi eikä päästöjen aiheuttajaksi.
Kasvua, työtä ja vientituloja on saatavilla myös elintarviketeollisuudesta. Suomen elintarvikevienti kasvaa mutta tuontimääriä hitaammin. Elintarvikkeiden kauppatase on noin 2,7 miljardia alijäämäinen. Tavoitteeksi pitää ottaa tuonnin ja viennin tasapainottaminen seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Elintarvikealalla on potentiaali jopa 5 000 työpaikan luomiseksi vuoteen 2025 mennessä. Tällainen kasvu edellyttää ruoantuotannon omavaraisuusasteen tuntuvaa kasvua. Kotimaisesta tuotannosta on pidettävä huolta muun muassa turhaa byrokratiaa karsimalla.
Suomen mahdollisuudet viennissä ovat erityisesti korkean jalostusasteen ruoantuotannossa ja erikoistuotteissa. Hinnoilla emme pysty kilpailemaan, mutta erikoistuotteilla erittäin hyvin. Suomen valtteja ovat laatu, puhtaus, turvallisuus ja innovatiivisuus.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
