Luomuliikunnan sanansaattaja haluaa suomalaiset ylös penkistä
Suomalaiset istuvat autoissa, tv:n ääressä, töissä. Neljä viidestä suomalaisesta työskentelee näyttöpäätteen edessä.
Toimistotyöntekijöiden on arvioitu istuvan uransa aikana työpaikalla 80 000 tuntia.
Lihasaktiivisuudeltaan toimistotyöntekijät ovat häkissä pidettävien apinoiden tasolla. Työpäivän aikana lihakset ovat passiivisina keskimäärin 67 prosenttia ajasta, kirjoittaa Arto Pesola Luomuliikunnan vallankumous -kirjassa.
Pesola tekee Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa istumisen vähentämisen terveyshyödyistä.
Istumisen vaaroihin ollaan vasta heräämässä.
Brittiläinen tiedelehti The Lancet julisti viime vuonna, että istuminen on uusi tupakka: vähäinen aktiivisuus tappaa maailmanlaajuisesti enemmän ihmisiä kuin tupakointi.
Istumisen huonoja vaikutuksia ei saa nollattua kuntoliikunnalla. Pesolan lanseeraamalla luomuliikunnalla se sen sijaan onnistuu. Terveyshyötyjä saa jo istumisen rajoittamisella.
Pesola luettelee luomuliikunnan pahimmiksi vihollisiksi tuolin, auton, television, tietokoneen, hissin, rullaportaat ja kiireen.
Syksyllä alkavat jumpat ja kuntokurssit. Pesola heräsi jossain vaihessa siihen, että ne eivät kiinnosta kaikkia.
Luomuliikunnan ajatus on madaltaa liikkumisen kynnystä. Sitä voi harrastaa kaikkialla, eikä siinä tavoitella täydellisyyttä.
Luomuliikuntaa on kaikki liikkuminen ja lihasten aktivointi, oli se sitten tietoista tai tiedostamatonta.
Luomuliikunnassa suositellaan istumisajan rajoittamista kuuteen tuntiin päivässä, istumisen tauottamista ja hien ottamista pintaan kolmesti viikossa. Tärkeää on tehdä asioita, joista pitää.
Pitävätkö suomalaiset liikunnasta?
Työikäisistä vain kymmenesosa liikkuu riittävästi. Virallinen terveysliikuntasuositus ohjeistaa liikkumaan useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2,5 tuntia reippaasti tai 1,25 tuntia rasittavasti ja kohentamaan lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin kahdesti viikossa.
Toisaalta 90 prosenttia 19–65-vuotiaista kertoo harrastavansa liikuntaa vähintään kahdesti viikossa.
Se tiedetään, että suomalaiset istuvat keskimäärin paljon. Arkiliikunta, esimerkiksi työmatkaliikkuminen, on vähentynyt.
Työkin vaatii entistä vähemmän energiaa. Kolmessa vuosikymmenessä energiankulutus on laskenut miehillä 140 ja naisilla 124 kilokaloria päivässä.
Luomuliikunnan ajatuksena on käyttää kehoa siihen, mihin sitä on tarkoitettu käytettävän.
Esimerkiksi Etelä-Amerikan metsästäjä-keräilijä-heimot Paraguayssa ja Venezuelassa ovat erittäin hyvässä kunnossa. Rankkojen metsästysreissujen vastapainona on lepoa ja juhlissa tanssimista.
Hieman lähemmäs nykyarkea sijoittuvat amissit – Pohjois-Amerikkaan Sveitsistä 1700-luvulla muuttanut protestanttinen ryhmä, joka elää eristäytyneenä ulkomaailmasta.
Amissien pääasiallinen elinkeino on maanviljelys. He eivät saa ajaa autolla tai muilla polttoainetta käyttävillä kulkuneuvoilla. Polttoainetta ei käytetä myöskään sähköntuotantoon tai muihin mukavuuksiin.
Amissit ovat tutkimuksen mukaan yhtä aktiivisia kuin kovaa treenaavat kestävyysjuoksijat.
Yhteisön miehet liikkuvat viikossa kymmenen tuntia kovalla teholla ja 43 tuntia keskiteholla. Istumista on päivässä vain 3,3 tuntia.
Askelmittari paljasti, että päivässä amissimies ottaa keskimäärin yli 18 000 askelta, nainen 14 000 askelta.
Pesolan mukaan teknologia vaikuttaa kovasti päivittäisen liikkumisen määrään.
Vai vaikuttaako? Yle varusti kesäkuussa eri ammattiryhmien edustajia askelmittarilla. Karjatilaa ja kahta esteratsua hoitava maatalousyrittäjä keräsi enemmän askeleita kuin amissit, keskimäärin 24 000 askelta päivässä.
Suositus on 10 000 askelta. Toimistotyöntekijälle kertyy työpäivän jälkeen askelia 1 000–2 000.
Työnkuvat ovat muuttuneet viime vuosina myös maa- ja metsätaloudessa: koneet ovat tuoneet kannattavuutta.
Pesola muistuttaa, että aktiivisuus arjessa tuo isoja terveyshyötyjä.
”Liiallinen aktiivisuus voi olla myös rasittavaa. Siitä pitää pystyä palautumaan.”
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
