Marjanpoimijoille uudet käytösohjeet
Metsämarjayritykset ovat laatineet yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa käytösohjeet ammattipoimijoille.
Ohjeet ovat vastaus julkiseen ryöpytykseen, johon yritykset joutuivat viime kesänä. Närää aiheuttivat silloin ulkomaalaisten poimijoiden maastoon jättämät roskat ja mökkirauhan häiritseminen.
Poimintaohjeiden lisäksi tekeillä on perehdytysvideo. Suurin osa poimijoista saapuu Thaimaasta, joten sekä ohjeet että video ovat thainkielisiä.
”Tarkoitus on päästä irti rikkeistä, joita kentällä on tapahtunut”, kertoo toiminnanjohtaja Simo Moisio Arktiset Aromit ry:stä.
Uusien ohjeiden mukaan poimijat pysyttelevät poissa kylien perinteisiltä marjastuspaikoilta sekä asutusalueilta, siivoavat jälkensä maastossa eivätkä tuki autoillaan teitä.
Marjanpoimijoiden autoihin merkitään yrityksen puhelinnumero, jotta mahdollisiin häiriöihin voidaan puuttua heti.
Ulkomaisille marjanpoimijoille on tänä kesänä myönnetty ennätysmäärä viisumeita, noin 4 200.
Se on vajaat viisi prosenttia enemmän kuin viime vuonna, kertoo ulkoasiainministeriön passi- ja viisumiyksikön päällikön sijainen Kim Kuivalainen.
Moision mukaan Arktiset Aromit ry pyrkii siihen, että kaikki poimijat noudattaisivat yhteisiä pelisääntöjä. Uusien ohjeiden perillemeno on kuitenkin epävarmaa, koska kaikki kutsujayritykset eivät välttämättä ole yhdistyksen jäseniä.
”Ongelma on, ettemme tiedä tarkalleen, ketkä yritykset ovat saaneet luvan kutsua thaipoimijoita.”
Arktisten Aromien jäseninä on 17 yritystä, jotka kutsuvat ulkomaisia poimijoita Suomeen. Ulkoasiainministeriön mukaan lupa kutsumiseen on myönnetty vajaalle parillekymmenelle yritykselle. Tarkempaa tietoa ei anneta, koska kyse on yritystoiminnasta.
Moisio lisää, että varsinaisten metsämarjanpoimijoiden lisäksi metsissä voi liikkua puutarhatilojen poimijoita. Kun herneet ja mansikat on poimittu, viljelijät laittavat työntekijät metsämarjoja etsimään. ”Heiltä puuttuvat ohjeet.”
Ulkomaisten poimijoiden ansiosta marja-ala on viime vuosina kasvanut. Mustikkaa ja puolukkaa viedään nyt noin yhdeksän miljoonaa kiloa vuodessa, yhteensä 30 miljoonan euron arvosta.
Huippua ei ole vielä saavutettu. ”Vielä on kasvumahdollisuuksia, ainakin 1,5-kertaiseksi nykyisestä, ellei peräti kaksinkertaiseksi”, Moisio arvioi.
Moisio korostaa, että ulkomaisten poimijoiden käyttöä pitää lisätä asteittain.
Varoittava esimerkki löytyy Ruotsista, jossa poimijamäärä nostettiin kertarysäyksellä yli yhdeksään tuhanteen. Marjat loppuivat kesken, ja poimijat piti kuljettaa maasta pois valtion kustannuksella.
Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo arvioi, että osa ulkomaalaisten poimijoiden aiheuttamasta ärtymyksestä johtuu siitä, että suomalaiset pelkäävät heidän vievän marjat metsistä. ”Sehän ei pidä ollenkaan paikkaansa.”
Metsämarjoista poimitaan edelleen vain runsas kymmenen prosenttia. Ulkomaalaisten poimimista marjoistakin suurin osa päätyy lopulta suomalaisen pöytään tai pakastimeen.
Moision mukaan hyvänä satovuonna metsämarjoja poimitaan yli 50 miljoonaa kiloa. Viime vuonna kotitaloudet poimivat 30 miljoonaa kiloa, minkä lisäksi 4 miljoonaa kiloa myytiin kuluttajille toreilla tai suoramyynnillä. Metsämarjatukkurien osuus oli 16 miljoonaa kiloa, joista yhdeksän meni vientiin.
Moision mukaan ulkomaalaiset ovat marjabisneksen elinehto. ”Ilman ulkomaisia poimijoita marjantulo romahtaisi kerralla.”
KATJA SAHLSTEDT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
