Tutkija: Susi pelottaa länsisuomalaisia herkemmin kuin itäsuomalaisia
Alueiden välinen yhteistyö voisi helpottaa susiin tottumista varsinkin Varsinais-Suomessa. Huhut ja luulot muuttuvat helposti tosiasioiksi ihmisten mielissä.
Susien määräarvio tarkentuu vasta, kun sitä voidaan kartoittaa lumijälkien avulla. Kuva: Markku Vuorikari”Ihmiset suhtautuvat eri lailla susiin. Itä-Suomessa susia on paljon enemmän kuin Länsi-Suomessa, mutta siellä on totuttu elämään suden kanssa”, kertoo Luonnonvarakeskus Luken tutkija Sanna Ojalammi.
”Historia on johtanut siihen, että pelko on herkempää ja tulee esille eri tavalla nyt, kun susi on tullut uudelleen näille alueille. Täytyy muistaa, että susi ei ole ollut Varsinais-Suomessa sataan vuoteen.”
”Varsinais-Suomen alueella vaikuttaa muinainen historia. Siellä oli 1881–1882 harvinaisen vaarallinen, varmaankin vesikauhuinen naarassusi, jonka on sanottu tappaneen 22 lasta. Tapaus on jättänyt perinnön, jota asukkaat kantavat suvuissaan.”
Ojalammi on tutkinut susikannan leviämisen aiheuttamia ilmiöitä ja ihmisten pelkoja susia kohtaan.
Hänen mielestään eri susialueilla asuvien ihmisten välinen yhteistyö voisi olla keino purkaa pelkoja ja vääriä käsityksiä. Erityisesti sutta pelkäävät pienten lapsien vanhemmat ja karjatilalliset.
”Kyllä susipelon toisaalta ymmärtää, kun ajattelee sen tuhoavan ne eläimet, joita tilallinen kasvattaa”, Ojalammi sanoo.
”Äänet, jotka kertovat, että sutta pelätään ja se halutaan tappaa pois, kuuluvat kuitenkin vähemmistöön.”
”Yleisesti sutta arvostetaan ja suomalaiset ajattelevat että se kuuluu Suomen luontoon. Susi on ihmisarka ja yöeläin. Mahdollisuus nähdä sutta on ihmiselle aika pieni. ”
Susikonfliktissa osallisina ovat luonnonsuojelijat ja metsästäjät, mutta myös maanomistajat. Lainsäädäntö antaa heille mahdollisuuden ottaa voimakkaasti kantaa.
"Maanomistaja saa ja voi päättää, mitä hänen maillaan tapahtuu. Hän voi kieltää maillaan metsästämisen ja susien pannoituksen."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
