Suomi-talot asukkaineensinnittelevät Varsovassa
Alunperin Neuvostoliittoon lähetetyt sotakorvaustalot on rakennettu suomalaisesta puusta.Varsova on purkanutjo kymmeniä Suomi-talojaja loppujenkin asukkaita uhkaa häätö. ”Alueen asukkailta viedään kaikki”, 51 vuotta taloaan asuneet Joanna ja Krzysztof Baumiller surevat. Eija Mansikkamäki Kuva: Viestilehtien arkistoVARSOVA (MT)
Joanna ja Krzysztof Baumillereiden lintukoto sijaitsee keskellä diplomaattikortteleita ja lähellä Puolan parlamenttia. Kotina on harjakattoinen puutalo, jossa on aidattu piha ja ulko-oven edessä pari pientä koivua ja halkokasa.
Erikoinen tapa asua keskellä miljoonakaupunkia, mutta vielä erikoisempi on puutalon historia. Se oli nimittäin osa Suomen sotakorvausta Neuvostoliitolle.
Taloja tehtiin tuhansia muun muassa Oulussa, Kemissä, Raumalla ja Rantasalmella. Ne piti toimittaa itänaapuriin, mutta Josif Stalin päättikin lahjoittaa 500 taloa Puolaan helpottamaan maan tasalle moukaroidun maan asuntopulaa.
Suomi-taloista vajaa sata päätyi Varsovaan, ja nyt niiden tarinaa uhkaa loppu. Kaupunki haluaa asukkaat pois ja omistamansa kalliit tontit paremmin tuottavaan käyttöön.
Valtaosa taloista on jo purettu. Aivan Baumillereiden mökin viereen on noussut muun muassa Saksan ja Ranskan muhkeat lähetystörakennukset. Alue on kallis ja turvallinen, ja sille on tarjolla vanhan puun sijasta lisää kalliin rahan lasia, terästä ja betonia.
Suomen Puolan-suurlähettilään Jari Vilénin mielestä talot pitää pelastaa.
Hän ajaa niiden säilyttämistä uuden säätiön kautta ja kaupungin kanssa onkin sovittu, että nykyisistä 26 Suomi-talosta kuusi säästetään.
Ihmisten sijasta asukkaiksi tulisi muun muassa ympäristötoimisto, Suomi-Puola-ystävyysseuran toimisto, kulttuuria ja kansalaisjärjestöjä.
Lopullisen päätöksen talojen kohtalosta tekee Varsovan kaupunginvaltuusto.
Baumillereitä asia kauhistuttaa, sillä he ovat remontoineet ja asuneet taloaan vuodesta 1962. Sitä ennen asukkaana oli vuodesta 1949 Krzysztof
Baumillerin arkkitehti-isä, joka myös laajensi taloa perhettään varten.
Taloissa on elinikäinen hallintaoikeus, jonka voi siirtää lapsille. Jos purkutuomio tai häätö tulee, kaupungin pitää osoittaa asukkaille uusi koti.
Baumillerien talossa on alakerta, parvi, tunnelmallinen kylpyammesoppi, rouvan keramiikkapaja ja asuinhuoneet. Sisustus on puuta, mutta ei erityisen suomalainen ja mäntyisen mökkimäinen, sillä pinnat on petsattu tummaksi.
Alkuperäistä, näkyvää suomalaista ovat puiset peiliovet, rautaiset saranat ja toinen pystyuuni. Suomi-talojen suunnittelutoimikunnassa oli mukana itse Alvar Aalto, jonka kädenjäljen voi aavistaa henkivän huoneissa.
Baumillerit eivät ole erityisiä Suomi-intoilijoita, vaan talo on heille ennen kaikkea edullinen ja mukava koti, joka sijaitsee hyvällä paikalla. Asuminen maksaa viitisensataa euroa kuukaudessa. Keskipalkka on Puolassa alle tuhat euroa.
”Emme ole edes käyneet Suomessa”, Joanna Baumiller kertoo. Miehen sisar tosin oli aikoinaan naimisissa suomalaisen kanssa.
”Ja Jarin (Vilénin) kanssa on sovittu, että saamme tänne saunan!”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
