Presidentti Niinistöltä sormenheristys puolueille: Liki kaikki ovat olleet osallisina “vähien toimien kaudessa”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö julisti Finlandia-talolla valtiopäivät avatuksi. Puhemies Maria Lohela kuunteli puhetta. Vieressä oli myös eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola. Kuva: Jaana Kankaanpää

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvioi valtiopäivien avajaispuheessaan Suomen talouspolitiikan hoitoa. Hän sanoo, että lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat vastuussa siitä, että finanssikriisin jälkeen ei täysin herätty.

Niinistön mielestä laihojen vuosien aikana tuudittauduttiin siihen uskoon, että kasvu alkaa ensi vuonna tai että asiat etenevät elvyttämällä ja viimeistään seuraavan hallituksen aikana.

"Velaksi elämisestä alkoi tulla uusi normaali."

Niinistö huomautti kuulijoille, että havainto ei ole puoluepoliittinen.

"Liki kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet hallituksessa osallisia tässä vähien toimien kaudessa."

Suomessa 1990-luvun laman jälkeen elettiin talouden ja hyvinvoinnin kasvun aikaa. Samalla tyydyttiin ja hyydyttiin, Niinistö katsoo.

"Ei nähty, että tämän päivän hyvinvointi voi olla huomisen hyvinvoinnin pahin vihollinen."

Niinistön mielestä nyt on nähty, että helppoja ratkaisuja ei ole.

"Vanha sanonta, että tekevälle sattuu, ja väliin kyllä sattuu vähän enemmänkin, pitää yhä paikkaansa. Syntyy arvostelua, melkoista melskettäkin julkisuutta käyttäen, väliin aiheesta ja väliin aiheetta."

"Silti rohkaisen eteenpäin, kun tekemättäkään ei voi jättää."

Kansainvälisessä kaupassa Niinistön mukaan saattavat olla edessä vaikeat ajat.

"Epäilyt protektionismin noususta ovat aiheellisia. Jos rajoituksia pannaan myös toimeen, ne johtavat väistämättä vastatoimiin. Sellainen kierre johtaisi aikamoiseen paradoksiin: haaste ei enää olekaan vain kilpailukyvykkyys, vaan se, pääseekö sitä käyttämään."

Niinistö uskoo, että talouden tai muidenkaan rajojen sulkeminen ei ole lääke globalisaation vinoutumien oikaisuun.

"Yksikään kansa ei selviä unohtamalla muut. Suunnan pitäisi olla kohti avointa yhteistyötä kansainvälisiä pelisääntöjä noudattaen."

Niinistön mielestä on käsittämätön uutinen, että muutama yksilö omistaa saman kuin köyhimmät liki neljä miljardia ihmistä

"Pidän tärkeänä, että Suomessa pyritään torjumaan eriarvoistumista. Siinä teillä varmasti on halua laajaan yhteistyöhön."

Presidentti arvioi, että jokaisella suomalaisella on tehtävää.

"Vaikka auttaa, jos joku sitä tarvitsee. Kannustaa, jos joku on sitä vailla, mutta myös hoputtaa, jos joku vain ei viitsi. Ja kaikkien on syytä sanoa ahneudelle selvästi: ei."

Niinistön mukaan Suomen on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa varauduttava siihen, että levottomuutta nousee jostain muualta kuin omasta takaa tai Pohjolasta. Presidentin mielestä parhaiten Suomi pärjää, kun maa turvaa pahan varalta omaa olemistaan. Keinoja on Niinistön mukaan neljä.

Ensimmäinen on kansalliset toimet.

"Niistä eduskunta saa piakkoin puolustuspoliittisen selonteon ratkaistavakseen. Sen sanoma on selvä: Tänne on paha väkisin tulla. Ja vielä, että Suomi on vahva partneri, jos kriisi syntyy."

Toiseksi kumppanuudet auttavat. Niinistön mukaan on ollut yllättävää, miten hyvin yhteistyö Ruotsin kanssa on edennyt. Hänen mielestään yhteistyötä pitäisi soveltuvin laajentaa muidenkin Pohjoismaiden kanssa. Myös EU:ssa on havahduttu oman turvan tarpeisiin.

"Olemme ensimmäistä kertaa olleet Naton huippukokouksen ytimessä, mikä on merkittävä signaali. Yhdysvaltojen kanssa rakennamme pitkän suhteen pohjalle, joka asehankinnoista lähtien on myös tuottanut tuloksia."

Kolmanneksi tulee suhde Venäjään.

"Se on aina ollut meille väistämättömän ja välttämättömän keskeinen. Ei siinä ole kahdenkeskisiä ongelmia, eikä niitä kannata tekemällä tehdä."

"Kutsusta tulevat, ja kutsusta menemme ja hyvin suoraan puhumme niin kuin hyvät naapurit tapaavat tehdä. Tiedämme hyvin toinen toisemme."

Neljäntenä on YK:n perustalle rakennettu sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys.

"Se on heikoin pilarimme, eikä yhtään lohduta, että se on sitä yleismaailmallisestikin."

Niinistö muistutti myös puheensa lopussa kansanedustajia siitä, että eduskunta on Suomen ulkopolitiikan ylin vartija, jos tasavallan presidentti ja hallitus olisivat eri mieltä.

"Ei näin käytännössä varmaan koskaan käy, mutta signaali on hyvä ja vahva. Kansanvalta on käsissänne! Varjelkaa sitä!"