Katujengirikollisuuden torjuntaan lisää pohjoismaista yhteistyötä – mukana myös Europol
Uutta toimintamallia kutsutaan operatiiviseksi toimintaryhmäksi.
Poliisihallituksen poliisijohtaja Sanna Heikinheimon mukaan yhteistyö toteutetaan Euroopan poliisiviranomaisen Europolin avustamana. Kuva: LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINENPohjoismaiden poliisit ovat vahvistaneet yhteistyötään katujengeihin liittyvän järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Yhteistyö toteutetaan Euroopan poliisiviranomaisen Europolin avustamana, kertoo Poliisihallituksen poliisijohtaja Sanna Heikinheimo.
Elokuussa vahvistetun poliisiyhteistyön mallia kutsutaan Heikinheimon mukaan operational task forceksi (OTF), suomeksi operatiiviseksi toimintaryhmäksi. OTF on tiettyä projektia varten perustettu ryhmä, jossa on edustajia Europolista ja sen jäsenvaltioiden poliiseista. Yhteistyötä Suomessa koordinoi keskusrikospoliisi (KRP).
”Europol tarjoaa toimintamallin, ikään kuin puitteet yhteistyön tekemiselle. Yhteistyö on hyvin käytännönläheistä ja tavoitteellista. Se sisältää muun muassa tietojen vaihtoa ja rikostutkinnan tekemistä yhdessä.”
Heikinheimon mukaan hyvä esimerkki pohjoismaisesta poliisiyhteistyöstä on viime viikolla uutisoitu tutkinta, jossa paljastettiin järjestäytyneen rikollisryhmän laaja huumeiden salakuljetus Ruotsista Suomeen. STT ja Helsingin Sanomat uutisoivat, että osa tutkinnan epäillyistä liittyy ruotsalaiseen Dödspatrullen-rikollisverkostoon.
Europol tukee vuosittain noin 2700:aa jäsenvaltioiden esitutkintaa rajat ylittävässä vakavassa rikollisuudessa, sanoo Jari Liukku, Europolin järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden torjuntaosaston päällikkö. Esitutkinnoista noin 40 johtaa niin sanottujen korkean riskin kohteiden valintaan ja operatiivisen toimintaryhmän perustamiseen.
Tavoitteena on Liukun mukaan valita EU:n jäsenvaltioiden ja relevanttien kolmansien maiden yhteisten tutkintatoimien kohteeksi henkilöt, joiden rikollinen toiminta muodostaa korkeimman riskin EU:n sisäiselle turvallisuudelle.
Liukun osastolla on tällä hetkellä noin 800 tutkintaa, joista 25:ssä on perustettu operatiivinen toimintaryhmä.
”Me turvaamme operatiivisille toimintaryhmille Europolin priorisoidun tuen. Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden poliisien tulee varmistaa, että kyseinen tutkintakokonaisuus priorisoidaan myös kansallisesti ja sovitut resurssit ovat käytössä siihen saakka, kun tutkinnalle yhdessä sovitut tavoitteet on saavutettu”, Liukku sanoo STT:lle.
Viime viikolla Suomen poliisi kertoi, että Dödspatrullen-tutkinnassa tuskin päästiin rikollisorganisaation ylätasolle asti. KRP:n tutkinnanjohtaja Marko Heinonen sanoi tuolloin, että Suomen poliisi on kiinnostunut ruotsalaisesta Foxtrot-rikollisverkostosta. Sen johtaja Rawa Majid eli "Kurdikettu" on oleskellut Turkissa, minne tutkinnan perusteella on viety Suomesta rahaa rekoilla. SVT kertoi sunnuntaina Majidin jääneen kiinni Iranin rajalta.
Liukun mukaan järjestäytyneessä rikollisuudessa on tyypillistä, että rikoksista kiinni jäävät eivät ole heitä, jotka johtavat toimintaa.
”Ne, jotka ovat paikan päällä tekemässä rikoksia, toimivat usein sen mukaan, kuinka heitä käskytetään. Korkean riskin henkilöt eivät ole suoraan kosketuksissa rikoksiin eivätkä välttämättä ole kyseisessä maassa, johon rikosten vaikutus kohdistuu. He operoivat usein kolmansista maista EU:n ulkopuolelta.”
Liukku kommentoi poliisiyhteistyötä yleisellä tasolla eikä ota kantaa yksittäisiin tutkintoihin tai rikollisryhmiin.
Liukun mukaan järjestäytyneen rikollisuuden näkökulmasta Suomi on kansainvälisesti vertailtuna hyvässä tilanteessa.
”Suomi on toistaiseksi turvallinen maa. Ei ole sellaisia äärimmäisiä turvallisuusriskejä vielä järjestäytyneen rikollisuuden osalta nähtävissä kuin useissa muissa maissa.”
Liukku huomauttaa, että järjestäytynyt rikollisuus perustuu lisääntyvässä määrin globaaleihin verkostoihin ja sen torjumiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Suomessakin on hänen mukaansa jo nähtävissä huolestuttavia signaaleja, jotka tulee ottaa huomioon.
”Tilanne voi muuttua nopeasti. Suomen kannalta on keskeistä tehdä kansainvälistä yhteistyötä rajat ylittävän organisoidun rikollisuuden osalta. Se tehostaa rikosvastuun kohdentamista ja tutkinnan vaikuttavuutta sekä varmistaa paremman tilannekuvan, jonka avulla voidaan ennakoida organisoidun rikollisuuden muutoksia ja kehittää tutkintamenetelmiä ja erityisesti ennalta estävää toimintaa.”
Myös Poliisihallituksen Heikinheimo sanoo, että tiedustelutiedolla on ensisijainen rooli, jos rikollisuutta halutaan torjua.
”Se on kaiken A ja O, jos ajatellaan, että rikoksia halutaan estää. Silloin viranomaiset tarvitsevat konkreettisen tiedon, joka auttaa meitä kohdistamaan toimenpiteet oikein.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
