Kivijärven Kuivaselällä on tilaa kaikille kalastajille
Mikko Peltola (oik.) koki Esa Kotilaisen (vas.) isorysää Tanja Englundin ja kansanedustaja Anne Kalmarin kanssa Kivijärvellä. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoKIVIJÄRVI (MT)
Kansanedustaja ja Kalatalouden keskusliiton varapuheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) oli kutsunut kalastusväkeä saareen.
Kalmarin mielestä kalastajien jaottelu kahteen eri leiriin on turhanpäiväistä. Useimmissa vesistöissä kalaa riittää sekä ammattilaisille että harrastajille.
”Vain seitsemän prosenttia suomalaisten syömästä kalasta on kotimaisten kalastajien pyydystämää”, Kalmari muistutti.
Kalastuslain uudistamisessa kiivaillaan vapaa-ajankalastajien saaliin päivittäisestä viiden kilon myyntirajoituksesta. Kalmarin mielestä säädöksen valvominen olisi mahdotonta.
”Nuotanvetäjille viiden kilon myyntirajoitus olisi katastrofi”, Keski-Suomen kalatalouskeskuksen puheenjohtaja Matti Puranen muistutti.
Nimekkäin saareen kutsuttu oli toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola. Hän toivoo eri kalastajaryhmien välille rakentavaa keskustelua, riitelemällä asiat eivät hoidu.
Peltola korosti, että vapaa-ajankalastajiakin on erilaisia. Toiset kalastavat vapavälineillä, toiset verkoilla.
Suomen kalastuspolitiikassa jotakin on Peltolan mukaan pielessä, kun meillä on 12 uhanalaista kalalajia.
”Ympäristöystävälliseksi mainostettu vesivoima on ainakin virtakutuisten kalojen kannalta kaikkea muuta kuin ympäristöystävällistä”, Peltola muistutti.
Kivijärven Kuivaniemen osakaskunnan alueelle ammattilaiset ja harrastajat mahtuvat hyvin, Esa Kotilainen sanoo. Hän on ollut ammattikalastajarekisterissä vuodesta 2010 ja puolitoista vuotta päätoiminen ammattikalastaja.
Kotilainen kalastaa kolmen osakaskunnan alueella. ”Kivijärven osakaskunta kielsi isorysäpyynnin, en tiedä minkä takia”.
Kotilaisen mukaan järvessä on paljon kalaa ja kuhalla olisi rajaton kysyntä. Viime perjantaina mies vapautti rysästä kolme taimenta. ”Minulle taimenella ei ole markkina-arvoa, jääköön vapamiesten pyydettäviksi”.
Vapaa-ajankalastajat Keijo Laitamäki ja Vesa-Matti Puranen ovat huomanneet, että vain noin puolet seisovista pyydyksistä on merkitty lain vaatimalla tavalla.
Puolen metrin aallokossa mehukattipönttö näkyy huonosti. Hämärässä yhtä huonosti näkyy matalaan salkoon kiinnitetty musta lippu.
Kun uisteluvene vetää kymmenen vaappua verkkoihin kiinni, veneessä alkaa noituminen. Seuraava noituja on verkon omistaja huomatessaan reijät, joista vaaput on raksittu puukolla irti.
Laitamäki uistelee noin 250 päivänä vuodessa. Viime viikolla kalastuksenvalvoja kysyi luvat ensimmäisen kerran 15 vuoteen.
Kuivaniemen osakaskunta hallinnoi noin 6 500 vesihehtaaria. Matti Purasen mukaan osakaskunnan vesissä näkemäsyvyys on noin kolme metriä, joskus se on ollut yli kaksinkertainen. Metsäojat ja turvesoilta tulevat ojat ovat tuoneet veteen samentavaa humusta.
Vattenfall säännöstelee Kivijärveä. Voimalarakentaminen tuhosi järven alapuoliset kutuvirrat jo 1950-luvulla. Järveen laskevia pikkupuroja voisi yrittää kunnostaa taimenten kutupaikoiksi.
Kivijärven maaseutusihteerin Erkki Leppäsen mielestä maatalous ei pilaa järveä. 90 prosenttia kunnan pelloista on nurmella.
”Elinkeinoista maatalous on tarkimmin säädeltyä. On suojakaistat ja maatalouden erityistuen vaatimat muut rajoitukset”, Leppänen muistutti.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
