Maatalousministeriö ja komissio tukkanuottasilla lohikiintiöstä ‒ Suomi harkitsee kanteen nostamista EU-tuomioistuimessa
Maa- ja metsätalousministeriö pitää komission tekemää Suomen lohikiintiön vähennystä perusteettomana.
Kiistan keskiössä on lohi. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääMaa- ja metsätalousministeriö ja Euroopan komissio ovat erimielisiä tulkinnoista, jotka koskevat Suomen toteuttamaa lohen tieteellistä kalastusta sekä komission tekemää lohen kiintiövähennystä.
”Maa- ja metsätalousministeriö on juuri tekemällään lohen kiintiövaihdolla varmistanut, että rannikkokalastajat eivät joudu kärsimään komission perusteetta tekemästä Suomen lohikiintiön vähennyksestä”, ministeriön tiedotteessa todetaan.
Euroopan komissio on vähentänyt asetuksellaan 3 162 lohta Suomen Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden tämänvuotisesta lohikiintiöstä. Komissio perustelee pienennystä tulkinnallaan, jonka mukaan Suomi ei olisi toteuttanut lohen tieteellistä kalastusta EU-lainsäädännön mukaisesti.
Käytännössä EU-komissio on siis sitä mieltä, että lohta on Suomessa liikakalastettu.
Ministeriön mukaan Suomen rannikkokalastus ei ole vaarantanut Ljunganin lohikantaa, ja siten myös vuoden 2024 kalastuskielto olisi ollut perusteeton.
Ministeriön tiedotteessa kerrotaan, että EU-säännösten mukaisesti lohen kohdennettu kalastus oli kielletty Pohjoisella Itämerellä, Ahvenanmerellä, Saaristomerellä ja Selkämerellä vuonna 2024. Suomen lohen tieteellisen kalastuksen toteuttaminen oli kuitenkin EU-säännösten mukaan mahdollista, koska komission tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) katsoi maaliskuussa 2024, että sen toteuttaminen on tieteellisesti perusteltua tietyin tarkennuksin ja muutoksin.
”Tällä perusteella maa- ja metsätalousministeriö toteutti kesällä 2024 lohen tieteellisen kalastuksen, noudattaen täsmällisesti sekä STECF:n raportin suosituksia että EU:n säännöksiä”, maa- ja metsätalousministeriöstä kerrotaan.
MInisteriön toteuttamaa kalastusta perustellaan puuttuvan tieteellisen tiedon keräämisellä.
Ministeriön mukaan Suomen rannikkokalastus ei ole vaarantanut Ljunganin lohikantaa, ja siten myös vuoden 2024 kalastuskielto olisi ollut perusteeton.
Myös kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES katsoi ministeriön mukaan vuonna 2024, ettei Ljunganin lohikannan tila puoltanut kalastuskieltoa mainituilla merialueilla.
”Komissio pyysi kuitenkin perusteetta STECF:lta uuden raportin, joka valmistui heinäkuussa 2024. Tässä vaiheessa lohen tieteellinen kalastus oli jo käytännössä päättynyt, mikä oli myös komission tiedossa.”
Komissio katsoi STECF:n heinäkuisen raportin perusteella, että lohen tieteellistä kalastusta olisi harjoitettu kohdennetun lohenkalastuskiellon vastaisesti.
Komission tulkinta asiassa on toinen kuin maa- ja metsätalousministeriön.
Komissio katsoi STECF:n heinäkuisen raportin perusteella, että lohen tieteellistä kalastusta olisi harjoitettu kohdennetun lohenkalastuskiellon vastaisesti. Tästä johtuen komissio päätyi vähentämään lohen tieteellisestä kalastuksesta saadun saaliin, 3 162 lohta, kokonaisuudessaan Suomen vuoden 2025 lohikiintiöstä.
Asetus annettiin EU:n kalastuksen valvonta-asetuksen 105 artiklan perusteella, joka on tarkoitettu tilanteeseen, jossa jäsenvaltio on ylittänyt kalastuskiintiönsä.
Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan kiintiövähennys ei ole oikeudellisesti perusteltu, koska Suomi kalasti vuonna 2024 vain 69 prosenttia Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöstään.
”Artikla on tarkoitettu kiintiön ylittämistilanteeseen, mutta komissio tulkitsee artiklaa 105 uudella tavalla, jonka hyväksyminen johtaisi Suomen ja myös muiden EU-jäsenvaltioiden kannalta ongelmalliseen ja kielteiseen ennakkotapaukseen. Tämän vuoksi Suomi harkitsee vakavasti kanteen nostamista EU:n tuomioistuimessa komission asetuksen kumoamiseksi”, ministeriöstä kerrotaan.
”Suomi harkitsee vakavasti kanteen nostamista EU:n tuomioistuimessa komission asetuksen kumoamiseksi.”
Maa- ja metsätalousministeriö pitää komission tekemää Suomen lohikiintiön vähennystä perusteettomana.
”Maa- ja metsätalousministeriö ei myöskään hyväksy sitä, että Suomen rannikkokalastajat joutuisivat kärsimään tästä perusteettomasta vähennyksestä.”
Ministeriö päätyi vaihtamaan jäsenvaltioiden välisellä vaihdolla Suomelle 3 162 lohta Suomen Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöön. Tällöin Suomen lohikiintiö pysyy samansuuruisena (8 989 lohta), kuin EU:n neuvosto on sen vuodeksi 2025 vahvistanut ennen komission tekemää vähennystä ja samalla tasolla, johon Suomi on kansallisilla linjauksillaan sitoutunut.
Edellä mainittujen toimien ohella on parhaillaan lausunnolla maa- ja metsätalousministeriön ehdotus lohen rannikkokalastuksen kansallisiksi säätelytoimenpiteiksi, joilla pyritään tukemaan luonnonlohien vaellusta ja nousua jokiin tilanteessa, jossa lohikantojen tila on erittäin huolestuttava.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
