Euroopan nuoret tuottajat: eläkeläisviljelijöiden valittava tuet tai eläke

EU:n maatalousbudjetin odotetaan tulevaisuudessa pienenevän, joten tukien olisi kohdistuttava tarkemmin aktiivisille viljelijöille. Kuva: Jaana Kankaanpää

EU:n viljelijöiden ikärakenne on aivan liian vanha, on maatalouskomissaari Phil Hogan todennut useaan otteeseen.

Hogan on luvannut puuttua asiaan yhteisen maatalous­politiikan capin vuosien 2021–2027 kauden suunnittelussa.

Keinoja komissaari ei kuitenkaan ole tarkasti avannut.

Euroopan nuorten tuottajien järjestön (Ceja) mielestä avain olisi määritellä aktiiviset viljelijät, joille tuet kohdistetaan.

Järjestö rajaisi eläkkeensaajat tukien ulkopuolelle.

”Pitäisi valita, ottaako tuet vai eläkkeen”, Cejan vara­puheenjohtaja Juha Tenho linjaa.

Nuoret toimittivat linjauksensa Hoganille toukokuussa.

”Aion tutkia, mitä nuoret ovat esittäneet. Yksi päätavoitteistani on lisätä toimia, jotka auttavat nuorten pääsyä alalle”, Hogan sanoi MT:n haastattelussa toukokuussa.

Numerot antavat Hoganin tavoitteelle pohjaa, sillä alle 35-vuotiaita viljelijöitä on koko EU:ssa 6,5 prosenttia.

Yli kolmasosa on yli 65-vuotiaita ja himpun yli puolet on yli 55-vuotiaita.

Eläkerajauksen lisäksi Cejalla on tukien ehtona myös tuotantovaatimus.

”Kahden tai kolmen vuoden aikana pitää olla myyty tai jalostettu jotain”, Tenho sanoo.

Tenho myöntää, että Cejan linjaus sulkee pois tukia nykyisin saavia viljelijöitä.

”Maisematyötä ei ole tarkoitus sulkea pois. Myönteinen puoli on, että peltoa vapautuu myyntiin ja tuotanto lisääntyy. Tärkeintä olisi saada tuet kohdistettua tarkasti”, Tenho sanoo.

Ceja on tiukemmalla kannalla kuin tuottajajärjestöjä EU:ssa edustava Copa-Cogeca.

”Copa-Cogeca ajattelee jäsenkenttää laajemmin. Meidän päätyö on saada nuoria alalle. Siksi olemme rakentavasti eri mieltä”, Tenho kuvailee yhteistyötä Copa-Cogecan kanssa.

Myös MTK haluaa kohdistaa tukia paremmin aktiivisille.

”Ideaalitilanne olisi, että valittaisiin joko eläkkeet tai tuet. Että raha ei valuisi lisäeläkkeenä sellaisille, jotka eivät aktiivisesti viljele”, MTK:n maatalous­johtaja Johan Åberg sanoo.

Rajoiksi on esitetty myös ikää tai viljelyn ulkopuolisia tuloja. Eläkerajaus olisi todennäköisesti paras.

”Ikäraja olisi järjestelmänä yksinkertaisempi, mutta jos tuottaa aktiivisesti, ei ole väliä onko 30- vai 70-vuotias. Tulorajat lisäisivät liikaa byrokra­tiaa”, Åberg sanoo.

EU:lta tuskin tulee aktiiviviljelijän määritelmää. Hoganin mukaan jäsenmaat saavat itse määrittää sen.

Tenhon mielestä EU voisi ottaa oppia Suomesta. Suomessa alle 35-vuotiaita on 8,6 prosenttia viljelijöistä. Vain Puolassa ja Itävallassa on enemmän nuoria.

Suomessa sukupolvenvaihtoa tuetaan ja nuorille on tarjolla korkotukilainaa.

Monessa muussa maassa ensimmäisen lainan saaminen on nuorille vaikeaa.

”Suomen malli toimii ja se kiinnostaa Brysselissä. Tosin sukupolvenvaihdosten tukemiseen on vaikea löytää rahoitusta”, Tenho sanoo.

Åberg vaatii, että nykyisiä aloitustukia jatketaan. Myös tilasta luopumista helpottava varhaiseläkejärjestelmä olisi hyödyllinen. Nykyinen järjestelmä on loppumassa.